20. marras, 2018

Luutusta lähetystöön

Kastel Stari

12-19 C

Vesisadetta

Olen tässä odotellut melkoisen rupeaman sadepäivä jotta pääsisi tekemään syväsiivouksen asunnossa. Ei ole sateita näkynyt ja niinpä aamuisin, eli juuri silloin kun päivä ottaa suuntansa, on jalkoihin eksynyt lenkkarit ja nenä suunnannut kohti lenkkimaastoja. Näin on käynyt, virallisen seurantasivun mukaan, nyt 27 päivän putkeen. Tuona aikana olen lampsinut yhteensä 270 kilometriä, eli keskimäärin tasan 10 kilometriä päivässä. Jokaikinen päivä. Mutta kämppä, se on edelleen siivoamatta.

Kunnes koitti päivä numero 28. Eli tämä päivä. Kun nyt katson ulos, siellä sataa. Ja sataakin oikein huolella. Tänään ei eksy lenkkarit jalkaan, tänään heiluu rätti. Tänään edessä on asunnon syväpuhdistus. Vihdoinkin. Jos jollekulle tuo termi syväpuhdistus on vieras, kerrottakoot että minun kielenkäytössäni se tarkoittaa jokaisen kolkan läpikäymistä manuaalisesti. Eli esimerkiksi lattian pesua luutun kanssa ympäriinsä kontaten. Keittiön, suihkun ja vessojen nihilistisen pikkutarkkaa puhdistusta, luonnollisesti manuaalisesti, sekä inhokkihommaani lakanoiden vaihtoa. Noin 3-4 tunnin päästä pitäisi olla valmista ja asunto siinä kunnossa että tervetuloa kylään. Vaikka heti. Lupaan tarjota kahvit. Jos tuot pullaa. Tuoretta.

Lenkeistä puheenollen. Eilisellä lenkillä Rocky sai elämänsä mahdollisuuden jonka minä, tylsänä iskänä, tietysti lyttäsin. Olimme aivan peruslenkillämme kun viereemme pysähtyi auto. Sivumennen sanoen se oli Mezedes-Benz. Kuljettajamies, joka ei puhunut kuin kroatiaa, kysyi Rockya osoittaen että onko tuo jack russel? On kyllä. Onko se muški eli uros? On kyllä. Tämän jälkeen herra kertoi että hänellä on kotonaan kolme naispuolista, eli ženski, jack russelia ja kysyi että kiinnostaisiko Rockya tehdä vauvoja. En aivan ymmärtänyt tuota 'vauvojen tekemistä' kroatiaksi, joten toimitus näytettiin minulle käsimerkein. Eikä epäselvyyttä jäänyt mistä oli kysymys. Ajatelkaapa, Rocky ja kolme beibeä! Jokaisen pojan märkä päiväuni ja unelma!

Mutta kuten mainittu, olin tylsä iskä ja ilmoitin että ei. Ei meidän Roksu lähde tuommoiseen peliin ollenkaan. Hän on aivan liian vanha tekemään enää vauvoja ja koirani tuntien, en olisi yhtään varma että se edes tajuaisi mitä sen pitäisi tehdä vaikka ženski kuinka houkuttelisi ja vokottelisi. Niin jäi Rocky ilman. Taas. Loppupäivän se makasi sitten sohvalla, mökötti ja tuijotti minua syyllistäen. Niille jotka eivät tunne Rockya, kerrottakoot hänen olevan tammikuussa 14 vuotta täyttävä, sydämen vajaatoiminnasta kärsivä jack russel -terrieri. Jolla on siis poikuus edelleen tallella.

Poikuudesta suurlähetystöön. Jollain ulkosuomalaisten keskustelupalstalla jossainpäin nettiä oli keskustelua siitä, miten kunkin ulkkarin asuinmaan lähetystö osallistuu kyseisessä maassa asuvien suomalaisten elämään. Vai osallistuuko. Pitääkö lähetystö yhteyttä, järjestääkö se juhlia suomalaisille ja jos ei, miksi ei? Ja mitä kukin lähetystöltään odottaa?

Yleinen ilmapiiri ja mielipide, ainakin tuossa keskustelussa, tuntui olevan suuri ihmetys ja hämmästys jos lähetystö ei huomioi maassa asuvia suomalaisia riittävästi tai jos se ei järjestä juhlia. Juhlista mainittiin useassa postauksessa erikseen itsenäisyyspäivä, mutta myös juhannusjuhlat sai hajamainintoja. Siis oikeasti. Juhannusjuhlat... Kuuleeko Zagreb!!!!

Surffailin ulkoministeriön nettisivulle tutkailemaan suurlähetystöille virallisesti määritellyt tehtäviä ja uskokaa tai älkää, listalta ei löydy juhlien järjestämistä. Ei minkäänlaisten juhlien. Siellä ei myöskään mainita jatkuvaa yhteydenpitoa maassa asuviin suomalaisiin. Sen sijaan siellä mainittiin, ihan vain muutaman mainitakseni, mm. ulko- ja kauppapolitiikka, Suomen valtion edustaminen, maakuvatyö ja suomalaisten auttaminen poikkeustilanteissa. Näihin poikkeustilanteisiin lasketaan tässä yhteydessä mm. niin avioliitot kuin -erot, sairastumiset ja kuolemat, mutta ei vappu-, joulu eikä juhannusjuhlia. Joten vaikka lähetystö ei olekaan bileautomaatti, se auttaa jos haluat mennä naimisiin. Tai päätät kuolla. Ihan vaan siksi että väestötietojärjestelmä pysyisi ajan tasalla. Sillä suurlähetystö edustaa Suomea ulkomailla. Ja huolehtii omalta osaltaan valtion perustehtävistä.

Meillä Zagreb pitää yhteyttä vaihtelevasti. Tai tarkemmin, itse lähetystö ei juurikaan pidä yhteyttä, yhteydenpito on pitkälti siellä työskentelevien yksittäisten henkilöiden harteilla. Jotka kantavat rastinsa kyllä ihan kiitettävästi. Jopa meidän, pääkaupungista satojen kilometrien päässä asuvien, silmin. Sitäpaitsi tämä(kin) on kaksisuuntainen tie. Kyllä sinne lähetystöön saa varmasti itsekin olla yhteydessä. Vaikkei naimisiin olisikaan menossa. Täällä meillä Kroatiassa itse lähetystö taitaa järjestää yhden tilaisuuden vuosittain. Tänä vuonna se oli kesäjuhlat jolloin samalla juhlittiin myös itsenäisyyspäivä. Kuulemma. Erilaisten tllaisuuksien järjestäminen riippunee paljon itse suurlähettiläästä. Hänellä kun lienee lopullinen päätäntävalta siitä mitä suurlähetystössä tapahtuu ja kuinka he sidosryhmänsä huomioivat. Kuten vaikka maassa asuvat heimoveljensä. 

Näin tälle tiistaille. Nyt rätin kimppuun kun päivän tarinat, jotka liikkuivat siis siivouksesta lapsenteon ja poikuuden kautta suurlähetystöön ja sen tehtäviin, on käsitelty. Melkoisella hahlolla vedeltiin siis taas. Jännä nähdä millä vedetään huomenna. Ja mitä. Josta lisää sitten taas 'bout melko tarkkaan 24 tunnin kuluttua. Tässä samassa osoitteessa.