26. maalis, 2019

Se toinen Kroatia

Kastel Stari

8 - 13 C

Pilvistä, sadekuuroja

 

Olen höpissyt paljon omista asuinseuduistani. Olen kirjoittanut Kaštelasta, joka on siis kotikaupunkini, olen kirjoittanut naapurikaupungeista Splitistä ja Trogirista ja viime viikolla kirjoitin Dalmatiasta. Mutta entäs se muu Kroatia? Mitäs sieltä löytyy? Vai löytyykö mitään?

Ilmoitettakoot heti tähän kärkeen että en ole, kuten monesti todettu, mikään Kroatian asiantuntija. En todellakaan tiedä kaikkea koko maasta, enhän minä ole edes vieraillut ja/tai tutustunut koko maahan. Siksi seuraava ei todellakaan ole lopullinen totuus ja siksi siitä jää paljon asioita pois. Todella paljon. Koska internet tulee yllättävän nopeasti täyteen. Kirjoitan koska haluan painottaa tämän maan monimuotoisuutta. Mikä toimii, pelittää ja on totta täällä Dalmatiassa, ei välttämättä toimi, ei pelitä eikä välttämättä ole edes totta jossain muualla Kroatiassa. Ja päinvastoin. Jos luette jostain että Kroatiassa asia on näin tai tehdään noin, älkää uskoko. Se saattaa olla juurikin niin tämän 'asiantuntijan' vaikutus- ja kokemuspiirissä, mutta on taatusti täysin erilaista toisella puolella maata.

Kroatia jaetaan neljään suuralueeseen. Niistä Dalmatia on jo käsitelty, muut alueet ovat Slavonia, Keski-Kroatia ja Istria. Kurkataanpa niitä siis lyhyesti. Missä kukin niistä sijaitsee, mitä siellä on ja miksi sinne kannattaa matkustaa. Jos siis, jostain ihmeen syystä, haluaa suunnata reissunsa jonnekin muualle kuin Dalmatiaan. Kuvituskuvana netistä pöllitty Kroatian kartta jossa edellä mainitut alueet on väritetty.

Slavonia, kartalla punainen. Maan itäisin suuralue joka rajoittuu Unkariin ja Bosnia-Herzegovinaan. Slavoniassa asuu lähes 900.000 ihmistä mutta se on myös yksi niistä alueista joka kärsii pahasta muuttotappiosta. Ihmiset muuttavat täältä mm. Saksaan ja Irlantiin paremman tulevaisuuden, työn ja palkan perässä. Suuralue itsessään on pitkälti maanviljelys- ja metsätalousaluetta. Suurin kaupunki on Osijek noin 115.000 asukkallaan.

Slavonia on panostanut viime aikoina, aivan kuten koko muu Kroatia, matkailuun. Se on investoinut rajusti liikenneinfraan, perhehotelleihin ja virkistysalueiden kehittämiseen. Slavonia tunnetaankin seutuna jonne ihmiset suuntaavat kun haluavat viettää aikaansa vehreässä luonnossa kaupunkien vilinän ulkopuolella. Yhteydet Zagrebiin toimivat, löytyy niin junaa kuin linja-autoa. Moottoritietä matka pääkaupunkiin taittuu parissa tunnissa.

Keski-Kroatia tai Manner-Kroatia, sininen alue kartalla, on pitkälti yhtä kuin Zagreb. Vaikka ei olekkaan. Kun pääkaupunkiseutu Helsingin ympärillä on Suomen veturi, paikka jossa kaikki tapahtuu ja jonne kaikki haluavat, Zagreb on Kroatian pääkaupunkiseutu. Kaupungista löytyy vaikka vallan mitä eikä tässä yhteydessä liene aiheellista lähteä sitä perkaamaan. Joku kaunis päivä päräytän ihan oman blogin Zagrebista ja sen nähtävyyksistä. Kunhan olen niihin perehtynyt.

Kun puhutaan Zagrebista on ihan pakko mainita, kun olen itsekin koko talven vuoria ylös-alas rampannut, aivan kaupungin vieressä sijaitseva Medvenican luonnonpuisto samannimisine vuorineen. Täältä löytyy vaellusreittejä niin aloittelijoille kuin hieman vaativammille vuorikiipeilijöille pitkin poikin rotkojen, vesiputousten ja luolien värittämässä ympäristössä. Ehdoton paikka tutustua. Itse suuntaan tänne lokakuussa. Hyvin suurella todennäköisyydellä. Koska minut viedään sinne. Ainakin uhkausten mukaan.

Keski-Kroatiassa, näppärän ajomatkan päässä Zagrebissa, sijaitsee lukuisia linnoituksia, linnoja, vanhoja roomalaisia raunioita ja kauniita sisämaakaupunkeja. Ja maisemia. Näistäkin lisää joskus myöhemmin. Ihan vaan siksi että Keski-Kroatia on todellakin paljon muutakin kuin pelkkä Zagreb. Vaikka pääkaupungissa asuukin lähes joka neljäs kroaatti.

Ja lopuksi Istria, keltainen pläntti Keski-Kroatian sinisyyden vieressä. Tuttu monelle suomalaiselle koska täällä sijaitsevat suositut lomakohteet Pula, Opatija ja Rovinj jonne suomalaiset matkanjärjestäjät järjestävät edelleen matkoja. Istriassa on vahva Italian tuntu sillä alueella on pitkä historia maan kanssa. Se oli jopa osa Italiaa ensimmäisen maailmansodan jälkeen josta palautettiin Jugoslavialle ja sitä kautta myöhemmin sitten Kroatialle pienen väännön jälkeen toisen maailmansodan päätyttyä.

Istriaan on helppo matkustaa niin maitse kuin lentäen. Tämä, ja alueen läheisyys Keski-Euroopan kanssa, tekee siitä erittäin suositun matkakohteen. Joidenkin mielestä jopa liian suositun. Aivan huippuseonkina alueen suosituimmat seudut kuten Pula, saattaa olla hieman ylikansoitettuja ja -turistoituja. Ainakin keskustelupalstapalautteen mukaan. Ja paikallisten asukkaiden.

Näin hyvin ja erittäin pintapuolinen esittely Kroatian kolmesta suuralueesta. Siis sen neljännen, eli Dalmatian, lisäksi. Suuralueet jaetaan vielä sitten 21 pienempään piirikuntaan eli županiin. Niiden läpikäynti yhden blogin piirissä on kuitenkin täysi mahdottomuus. Joten säästetään se myöhemmäksi. Ja silloinkin valitaan vain tietyt županit. Varmaankin. Ei voi tietää.

Kuten moneen kertaan todettu, Kroatia on hyvin moni-ilmeinen maa. Jo pelkästään suuralueiden, županeista puhumattakaan, ominaispiirteet osoittavat että jos olet käynyt tietyssä osassa maata, olet nähnyt vain juuri sen tietyn osan. Ja vielä olisi paljon muutakin nähtävää. Ja koettavaa. Ihan niinkuin minulla. Siksi lähitulevaisuuden tavoitteena onkin tutustua maahan laajemmin. Sen jälkeen nämä maaesittelytkin saavat syvemmän näkemyksen. Sen omakohtaisen. Josta sitten lisää kun sitä on kertynyt. Kunhan saadaan tuo ihan kohta alkava kesä ensin alta pois.

Näin tänään. Huomenna sitten taas aivan jotain muuta. Joten takaisin ihmettelemään siis silloin. Tänne. Samaan osoitteeseen.