3. touko, 2019

Saaria ja turkkilaisia

Kastel Stari

12 - 19 C

Osittain aurinkoista, ukkoskuurojen mahdollisuus

 

Kyllä se on vaan niin että kun kesä lähestyy, ilmat lämpenee ja vaatteet vähenee, maailma herää. Ja moni ihminen. Niin kuin minä. Siinä sivussa valo, aurinko ja lämpö voittaa pimeän ja tuulisen talven, talven jolloin mitään ei tapahdu eikä ketään ole missään. Kun tunnelmat ja fiilikset kääntyvät kohti kesää, alkaa sattua ja tapahtua. Enemmän kuin koko talven aikana ikinä. Nyt päättyneellä viikolla on käynyt vieraita, olen tavannut uusia ihmisiä, olen tavannut vanhoja kavereita ja meidän kylän muuttolinnut, tyypit jotka viettävät kesänsä täällä meidän huudeilla, ovat palailemassa. Elämä elpyy. Rantakahvilat avaavat ovensa, kyläjuhlia järjestetään, turisteja vaeltaa eksyneen näköisenä rantakadulla. Ja mikä parasta, kun se elämä taas kerran elpyy, se jaksaa painaa pitkälle syksyyn. Ainakin lokakuun loppuun. Vähintään. Juuri nyt ollaan tilanteessa että kaikki kiva on edessä. Kaikki kesässä on vasta alkamassa. Mikä on kutkuttavaa. On jotain mitä odottaa. Jotain mistä haaveilla. Oikein lämpimästi tervetuloa. Kesä 2019.

Ja sitten jotain aivan muuta. Turkkilaiset. Tiedättehän tuon kansan joka on valloittanut suuren osan Keski-Eurooppaa? Esimerkiksi Saksassa on kohta enemmän turkkilaisia kuin saksalaisia. Ainakin tietyssä osaa maata. Ja taatusti enemmän kebabravintoloita kuin perinteisiä saksalaisia bierstubeja. Sillä siinä missä kaksi turkkilaista tapaa, siinä on hyvin äkkiä kebabpaikka. Tai pizzeria. Jollette usko, menkää käymään vaikka Kölnissä.

Turkkilaisen yrittivät valloittaa myös Kroatian rannat  1500- ja 1600 -luvulla. Tuolloin ajatuksena tuskin oli kebabravintoloiden tai pizzerioiden perustaminen vaan aivan toisenlaiset aatteet. Kuten koko maan valloitus. Kroaatit eivät olleet yhtään halukkaita yhteistyöhön ja rakensivat kaiken maailman linnoja ja linnoituksia turvakseen. Niistä syntyi sittemmin muun muassa puolustuslinnoista rakentuva Kaštelan kaupunki ja Trogir, jonne rakennettiin suuri hyökkääjiltä turvaava linnoitus/linna. Tuskin arvasivat tuolloin että tuo linna ja sen ympäristö tulee tulevaisuudessa olemaan totaalinen turistipyydys. Ja vieläpä Unescon maailmanperintökohde. Tai jos arvasivat, on pakko myöntää että pojat olivat verrattain kaukokatseisia ja näkivät kohtuullisen pitkälle tulevaisuuteen.

Oli Trogir nykyisin turistipyydys tai ei, kaupunki omaa mielenkiintoisen ja pitkän, todella pitkän, historian. Menemättä siihen nyt sen tarkemmin, todetaan vain lyhyesti että kaupunkia ovat hallinneet aikojen saatossa niin kreikkalaiset, roomalaiset kuin venetsialaiset. Jossain välissä vallassa heiluivat italialaisetkin. Kaupungin todennettu historia ulottuu 2300 vuotta taaksepäin, ensimmäiset maininnat Trogirista löytyvät niinkin kaukaa kuin 200 eaa. Tuo oli muuten sitä aikaa kun maapallolla heiluivat sellaiset hemmot kuten Arkhimedes ja Hannibal. Pari tuon ajan julkkista mainitakseni.

Nykypäivänä Trogir elää turismista. Kaupungissa on myös telakka, mutta se on ollut viime vuodet pahoissa vaikeuksissa eikä sen tulevaisuudesta ole takeita. Tilauskirja kun on tyhjä. Vakinaisia asukkaita Trogirissa asustelee reilut 11.000, väkimäärä tosin moninkertaistuu kesällä. Koska turistit. Kesäisin kaupunki on täynnä ihmisiä. Joidenkin mielestä liiankin täynnä.

Vaan ei Trogir ole pelkästään pienellä saarella tönöttävä vanha kaupunki. Trogiriin kuuluu myös vieressä sijaitseva verrattain suuri saari nimeltä Ciovo. Joka on ihastuttava. Ja tarjoaa paljon. Todella paljon. Aktiviteetteja, nähtävyyksiä, maisemia, uimarantoja, pieniä kyliä. Kaikkea mitä lomalta voi odottaa. Talvella Ciovo on kuollut mutta kesäisin, varsinkin sesongin aikaan, menevä ja sykkivä lomakohde. Saarelta löytyy baareja, kahviloita, ravintoloita, pizzerioita ja konoboita. Jos jumpsin-jömpsin -meno alkaa hyydyttämään, tarjolla on myös rauhallisia vaellusreittejä niin kävelyyn kuin pyöräilyyn. Merelle pääsee joko vuokrattavilla kanooteilla, veneillä tai jopa sukellusveneellä. Kaiken tämän kruunaa historialliset linnat, luostarit ja pienet tunnelmalliset kylät. Sekä uskomattoman kauniit maisemat.

Lopuksi, kaiken kehun jälkeen, pieni varoituksen sana. Jos et pidä turistilaumoista, jos et pidä siitä että joka paikkaan pitää jonottaa ja maksaa ns. turistihinnat, älä mene Trogiriin. Älä mene edes Ciovoon. Ainakaan huippusesongin aikaan. Sillä turisteja riittää. Jos kuitenkin haluat kokea ja nähdä molemmat, todella suositeltavat kohteet, kannattaa lomailla syyskuussa. Tai jopa vielä lokakuussa. Ja asua vaikkapa Kaštelassa. Josta Trogiriin ja Ciovoon pääsee näppärästi bussilla. Asuminen ja eläminen Kaštelassa on edullisempaa, turisteja ei ole liikaa mutta silti kaikki on lähellä. Niin Trogir kuin Ciovon saari. Ja Split. Tietysti. Mainonta päättyy tällä erää tähän.  

Kävin viikolla Ciovolla ottamassa muutaman kuvan joita ilmestyy vielä tänään,  varmaankin illalla, tuonne kuvasivulle. Kannattaa käydä tsekkaamassa. Takaan että maisemat ovat kohdillaan.

Näin tälle viikolle. Maanantaina sitten taas lisää. Vaikkapa siitä että miten viikonloppu meni ja mitä tapahtui. Tai jostain muusta. Ei voi vielä tietää. Oikein hyvää viikonloppua. Nähdään maanantaina. Taas.