21. kesä, 2019

Juhannussälää

Kastel Stari

20 - 31 C

Aurinkoista

 

Tänään olisi luvassa kaikenlaista juttua sinne juhlivaan Suomeen. Ja miksei muuallekin jos näitä juttuja jossain ulkomailla luette. Annetaan muutaman vinkki/ohje niille jotka ovat nyt juhannuksen aikaan tuloillaan meidän seudulle lomailemaan, lisätään edelliseen maata pitkin matkustamisblogiin vaihtoehto ja annetaan yksi erinomaisen vahva lukusuositus. 

Dalmatiassa ei vietetä varsinaista juhannusta. Ainakaan niin kuin sitä Suomessa vietetään. Ihmiset eivät pakkaudu autoihin, eivät ajele maaseudulle olemaan kännissä ja riitelemään keskenään kolmea päivää eivätkä joukkohuku vesistöihin keskellä metsää. Sen sijaan täällä, itse asiassa jo eilisestä alkaen, laskeudutaan juhlapäiväputkeen. Joka luonnollisesti vaikuttaa, aika vähän tosin, myös lomailijan aikatauluihin.

Homma alkoi siis eilen torstaina. Eilen vietettiin Corpus Cristiä, joka on katolinen juhlapyhä ja yleinen vapaapäivä. Päivä järjestetään Jeesuksen läsnäolon, hänen ruumiinsa ja verensä kunniaksi ehtoollisella. Tai jotain. Tai jossain. Joku uskontojuttu kumminkin. Älkää kysykö. Tänään perjantaina on normipäivä mutta huomenna lauantaina taas juhlat. Silloin juhlitaan vapautumista. Juhlitaan sitä että vuonna 1941 partisaanit vapauttivat Jugoslavian fasismista. Yleinen vapaapäivä. Ja tiistaina 25.06. kansallisuuspäivä. Joka ei siis ole varsinainen itsenäisyyspäivä vaan se päivä jolloin vuonna 1991 Kroatia ilmoitti Jugoslavian liittovaltiolle että me muuten lähdetään nyt menemään tästä liitosta. Tuon ilmoituksen jälkeen sitten sodittiin. Oikeinkin kunnolla. Ja rumasti. Ihan niin kuin minkä tahansa liiton päättymisen jälkeen aika usein tehdään. Mutta myös kansallisen vapaapäivä. Eli ei asiaa mihinkään virastoihin.

Vaikutukset turisteille? Hyvin lievät. Pienimmät kaupat ovat avoinna klo 13.00 asti lauantaina ja tiistaina. Muutoin ne ovat auki normaalisti (arkisin 07/07.30-20/21.00). Isommat auki tavalliseen tapaan (07.00-21.00). Baarit ja ravintolat palvelevat normaalisti koko ajan. Rannat auki, majapaikat auki ja julkinen liikenne toimii juhlapäivinä sunnuntain aikataulun mukaan. Jossain saatetaan järjestää jonkinlaiset yleiset juhlat varsinkin tiistaina tuon kansallisuuspäivän kunniaksi. Siinäpä ne. Joten tervetuloa vaan. Kyllä täällä pärjää. Ja homma pelittää. Kunhan muistatte keskiviikon blogissa sovitut treffit Dupinin terdellä meidän rannalla. Pidetään me omat juhlat siellä.

Kirjoitin keskiviikkona ’ekologisen’ blogin maata pitkin matkustamisesta. Ja sain palautetta. Moneltakin eri taholta. Että miksi jutussa ei mainittu laivaa Helsingistä Travemundeen, laivaa jolla minäkin aloitin muuttomatkani tänne. Terveisiä vaan kavereille mm. sinne Finnlinesille. Mutta unohtui. Oikeasti. Toisaalta, laivojen päästöt ovat niin suuret että jos halutaan pysytellä ympäristöystävällisessä matkustuksessa, tuo ei oikein sovi siihen. Ja kolmanneksi, vanhana laivahemmona en halua kirjoittaa mistään muusta laivasta kuin siitä oikeasta, ainoasta ja maailman parhaasta laivasta. Joka tosin nyt on jo valitettavasti romutettu. Minähän pidän henkilökohtaisesti, päästöistä huolimatta, laivamatkustamisesta. Koska se on kivaa. Mutta se minun suuri rakkaus, se ainoa ja oikea laiva, se on ollut ja tulee aina olemaan Helsingin ja Travemunden välillä aikoinaan liikennöinyt GTS Finnjet. Tämä on asia josta ei edes keskustella. Turha siis lähettää palautetta. Koska se ei vaikuta mihinkään. GTS Finnjet oli, on, ja tulee aina olemaan, maailman ainoa oikea, paras ja mukavin laiva. Piste.

Lukusuositus. Vahva sellainen. Minä olen, jos se ei vielä ole kaikille tullut selväksi, ulkosuomalainen. Jolla on omanlainen suhde Suomeen. Joskus jopa omalaatuinen suhde. Tapahtumiin, ruokaan, ihmisiin, tapoihin, ihan kaikkeen. Katselen, ihmettelen ja joskus jopa hämmästelen menoa vanhassa kotimaassa vähän ikään kuin ulkopuolisena.

Pidän suuresti toimittaja Saska Saarikosken jutuista Hesarissa. Pidin niistä jo silloin kun hän toimi HS:n kirjeenvaihtajana Washingtonissa. Toivottavasti joku päivä osaan tai kykenen samankaltaiseen tekstintuottoon kuin Saska. Tai edes lähelle. Eilen, lehden juhannusnumerossa, Saarikoski kirjoittaa siitä mitä juhannus meille ulkosuomalaisille merkitsee. Tai minkälaisena se meille näyttäytyy. Käykääpä lukaisemassa. Minulle se kolahti. Saatoin jopa naurahtaa muutaman kerran. Ihan ääneen. Juttu löytyy täältä.

Näin tänään. Nyt juhannuksen viettoon. Ainakin Suomessa. Koittakaa pysytellä vedenpinnan päällä. Ainakin pääsääntöisesti. Älkääkä pissikö veneestä. Siis jos olette miehiä, naisille tuo saattaa sen verran haastavampaa että harvempi siihen taipuu. Tai mistä minä tiedän. Naisen anatomia kun alkaa hiljalleen unohtua. Mutta pysytelkää hengissä. Uusi juttu ilmestyy näille sivuille maanantaina ja teidän pitää tulla silloin takaisin lukemaan se. Mieluummin hengissä olevina.

Oikein hyvää juhannusta kaikille. Pitäkää hauskaa! Ja olkaa ihmisiksi.