3. heinä, 2019

Paskaa palvelua

Kastel Stari

23 - 34 C

Aurinkoista, keltainen varoitus äärimmöisen korkeasta lämpötilasta

 

Alkuun säätiedotus Dalmatiaan. Lämmin sää jatkuu. Tänään mennään keltaisen varoituksen kanssa reippaasti yli 30 asteen eikä tämä tästä mihinkään ole muuttumassa. Minulla on puhelimessa pari kolme sääsovellusta, jotka ennustavat kelit maksimissaan kahden viikon päähän eikä yksikään niistä lupaile tuolle ajalle yhtään ainutta päivää jolloin päivälämpötila laskisi alle kolmenkympin. Joten suositus; jos teidän on aivan pakko tehdä lomallenne päiväsaikaan jotain muuta kuin maata varjossa tai lillua meressä, muistakaa vesi. Ja hattu. Kannattaa juoda riittävästi. Mieluusti vettä. Jos oleskellette pitkään suorassa auringonpaisteessa, peittäkää päänne. Vältytte pahimmalta. Tämä meidän aurinko kun porottaa kuumasti. Hyvin kuumasti.

Älä tule lomallasi Kroatiaan. Älä tule ainakaan jos satut olemaan kansainvälinen megastara tai joku tähti jonka kaikki tuntevat. En minä muusta Kroatiasta tiedä, mutta Dalmatiaan ei ainakaan kannata tulla. Ainakin jos haluat viettää lomasi rauhassa. Ilman että kukaan tunnistaa sinua. Kannattaa mennä vaikka Suomen Lappiin, siellä on hotelleja jotka ovat erikoistuneet siihen että kansainväliset julkimot saavat olla rauhassa. Incognito.

Jon Bon Jovi ei uskonut. Ja tuli lomallaan tänne. Ja herätti huomiota. Paljon huomiota. Jon -parka yritti siirtyä paikasta toiseen, koitti mennä merelle, saarille ja piiloutua kaupungin vilinöihin, mutta aina joku lehti bongasi ja kirjoitti jutun siitä kuinka entinen tukkahevijumala viettää kesäänsä Dalmatiassa. Kuvien kera. Lopulta Jon sitten joutui antamaan haastattelun jossa tietysti kehui maata ja ilmoitti olevansa suuri Kroatia -fani. Vinkkinä siis vaikkapa erittäin hyvälle ystävälleni Robbie Williamsille, do no come to Croatia. Varsinkin jos haluat olla rauhassa. Robbie lukee tätä kuitenkin translatorin avulla, siksi suomea….

Lisää suosituksia kun alkuun kerran päästiin. Tällä kertaa ihan taviksille. Olen useampaan kertaan kertoillut kuinka meidän kyliltä pääsee Splitiin näpsäkästi kaupungin julkisen liikenteen bussilla numero 37. Ja pääsee edelleen. Hieman rämisee, ilmastointi ei välttämättä toimi tai sitä ei ole ollenkaan, bussi saattaa jumittaa ruuhkassa eikä maisemat, luvalla sanottuna, ole niitä kaikkein kauneimpia koska reitti kaartaa kohti kaupunkia teollisuusalueen läpi.  

Vaihtoehtoisesti kaupunkia voi lähestyä, tai jättää sen taakseen, myös merimaisemia ihaillen. Splitin ja Trogirin välillä kulkee nimittäin lautta/laiva/whatever (Bura Line) joka on sangen miellyttävä vaihtoehto mainitulle bussille. Yhdensuuntainen matka kaupungista toiseen maksaa 34 kunaa, eli noin vitosen euroissa, kestää tunnin ja voittaa ainakin maisemillaan bussireissun kevyesti. Lautta/laiva/whatever on vain kuljetusväline, siellä ei ole baaria, ei bingoa eikä muutakaan ohjelmaa, mutta jos tällää itsensä ulkoyläkannelle niin maisemat toimivat helposti ohjelmanumerona. Vinkkinä mainittakoon että jos lähdette Splitistä, menkään lähtölaiturille ajoissa, jonot saattavat olla melkoiset. Ja kun olette jonon kärjessä, pääsette valitsemaan paikkanne missä istua. Kannattaa istua suunnassa Split -> Trogir laivan kulkusuunnassa oikealla reunalla, sillä silloin näkee rannikon. Toisella puolella ei ole juuri muuta kuin merta.

Ja kun istutte ulkokannella, muista se vesi. Ja hattu. Ettei tule pää pipiksi.

Lopuksi pari ravintolasuositusta. Split on täynnä ravintoloita. Nälkä ei taatusti pääse yllättämään. Mutta kun syö, sitä hyvin usein tykkää syödä hyvin. Hyvää ruokaa. Ainakin minä tykkään. Siksipä ravintolavalintaan kannattaa kiinnittää huomiota. Jopa lomalla.

Suosittelen hyvinkin vahvanpuoleisesti pizzeria Maslinaa Splitin vanhassa kaupungissa.  Ravintola saattaa olla hieman vaikea löytää, mikä on ihan hyvä asia. Eivät löydä kaiken maailman turistit sinne tietänsä. Pikku kikkailulla ja tarkalla kartanluvulla reitti löytyy kyllä. Ja hapuilu kannattaa. Maslina on ravintola jossa paikallisetkin käyvät sillä ruoka on hyvää eikä hinnat, huolimatta siitä että sijainti on keskellä vanhaa kaupunkia, ole ns. turistihintoja. Olen käynyt treffeillä/tapaamisissa neljä-viisi kertaa paikallisten tyyppien kanssa ja kun olen antanut vapaat kädet ravintolan valinnassa, jokainen heistä on vienyt minut juurikin Maslinaan. Kannattaa siis käydä tutustumassa jos reissu suuntautuu Splitiin. Suosittelen pöytävarausta varsinkin illaksi ja/tai jos olette liikkeellä isommalla porukalla.

Lopuksi palataan kotiin. Meidän kylille. Tuttuun ja turvalliseen. Yritin mennä eilen syömään Kaštel Novissa sijaitsevassa Konoba Intradaan. Olisin halunnut kirjoittaa kuinka ravintola lunastaa jokaikinen kerta. Laatu ja taso säilyy vaikka olisi kuinka kiire. Ja että palvelu pelaa.  Vaan kun ei pelaa. Ei ainakaan eilen. Ei edes sinnepäin. Pettymys oli suuri. Todella suuri.

Meillä oli varaus kello 19.00. Olimme paikalla noin varttia vaille. Meidät otti vastaan tyttö, tsekkasi varauksemme ja johdatti seurueemme pöytään. Jonne istahdimme tasan kello 18.46. Tiedän tämän siitä että satuin saamaan viestin puhelimeen juuri kun istuimme pöytään. Oli helppo tarkistaa aika.

Istuimme, juttelimme ja odottelimme. Tasan 15 minuuttia. Kukaan ei tullut kysymään edes että olisimmeko mahdollisesti halunneet juoda jotain. Tarjoilijoita pörräsi ympärillämme kyllä, mutta heillä kaikilla oli varmaan jotain tärkeämpää tekemistä. Tai tärkeämpiä asiakkaita. Totesimme että tämä paikka ei näemmä kaipaa meitä. Ja lähdimme pois. Kello 19.02. Tasan.

Ja sitten se suurin moka. Se oli tällä kertaa se että kun ilmoitin poistumisemme syyn baaritiskin takana heiluvalle tyypille, hän ilmoitti että ei, ette te siellä pöydässä ole 15 minuuttia istuneet. Vittu. Olimmepa. Todistettavasti. En todellakaan olisi siinä kohtaa kun olin vienyt vieraani mielestäni paikkaan joka on hieno, jota olin hehkuttanut ja jota olisin esitellyt ylpeänä ja jossa tiedän että olisimme saamme hyvää ruokaa, tarvinnut moista vittuilua. Ylimielisyyttä.  Olin pettynyt. Todella pettynyt. Olisi edes sanonut että joo, sorry, ihan sekunti ja hoitanut tarjoilijan paikalle. Mutta ’ette te siinä ole niin kauaa istuneet’. Ei. Ei näin. Saattaapi olla että menee ihan hetki ennen kuin menen/suosittelen Intradaa yhtään kenellekään. Vaikka ruoka siellä onkin hyvää. Todella hyvää. Mutta kun palvelu alkaa, kuten se aika usein alkaa jos/kun paikka on riittävän suosittu, olla ylimielistä niin ei minun tarvitse mennä moiseen paikkaan. Koska vaihtoehtoja löytyy. Vaihtoehtoja joissa saa hyvää ruokaa. Ja palvelua. Parempaa sellaista. Mekin saimme lopulta loistavaa palvelua ja loistavaa ruokaa. Arvasitte aivan oikein. Bistro Bar Dupinissa. Joka ei petä koskaan. Koska koti.      

Näin keskiviikolle. Minä sujahdan nyt takaisin arkeen kämpän hiljennettyä hetkeksi vieraiden lähdettyä. Seuraava tyyppi on tulossa vajaan kahden viikon päästä. Tässä välissä vietetään normaalia kesäelämää. Lämpimässä. Hyvin lämpimässä.

Seuraava juttu tänne ilmestyy tavan mukaan perjantaina. Joten takaisin silloin. Katsellaan miten arki on tällä kertaa lähtenyt liikkeelle. Ja mitä muuta on tapahtunut. Nähdään siis silloin.