29. heinä, 2019

Elämä pyörii

Kastel Stari

20 - 28 C

Puolipilvistä, ukkoskuurojen mahdollisuus

 

Elämä on kiertokulkua. Asioita tapahtuu, niitä menee ja niitä tulee kun on aika. Elämä pyörii. Ja kun on kesä tietyt asiat, tapahtumat ja keskusteluaiheet tulevat. Aina. Joka ikinen kesä. Käydään tänään läpi niistä muutama ja ammutaan siinä sivussa pari uutisankkaa.

Liikennekeskustelu. Sitä käydään joka ikinen kesä, myös tänä kesänä. Keski-Euroopassa on lomakausi parhaimmillaan, esimerkiksi Saksassa tietyt osavaltiot aloittavat lomansa, tietyt taas hiljalleen päättävät. Tämä aiheuttaa sopuliefektin ihmisten suunnatessa lomilleen kuka minnekin. Myös Kroatian naapurivaltioissa, Sloveniassa, Unkarissa ja Bosnia-Hertsegovinassa ihmiset lomailevat ja liikkuvat. Hyvin usein tännepäin.

Niinpä päättynyt viikonloppu oli yksi kesän kiireisimmistä viikonlopuista Kroatian maanteillä. Jonoja syntyi ajoittain rajanylityspaikoille, tietulliasemille ja jopa moottoriteille jos siellä jossain oli pienikin häiriötekijä liikennettä haittaamassa. Koska autoja oli paljon. Mistään liikennekaaoksesta ei kuitenkaan ollut kysymys, jonot olivat jotakuinkin maltilliset ja niistä selvittiin kohtuullisella jonotuksella. Ainakin jos verrataan vaikkapa Saksan autobahnien ruuhkiin jossa 30-40 kilometrin seisova jono on normaali olotila. Ilman ruuhka-aikaa tai sesonkia.

Suurimpien kaupunkien, kuten Splitin, sisääntuloreitit ruuhkautuivat mutta niin ne ruuhkautuvat normaalina arkiaamunakin. Etkä löydä kaupungista pysäköintipaikkaa. Joka sekin on tavallista. Splitissä kun niitä ei vaan ole. Edes sesongin ulkopuolella.

Nyt sesongin ollessa kuumimmillaan liikennettä on paljon, jonoja saattaa esiintyä tietyissä solmukohdissa, mutta ei täällä mitään liikennekaaosta ole. Malttia, hieman enemmän aikaa kuin normaalisti ja lomafiilis matkaan mukaan niin hyvin pärjää. Ilmastoitu auto ja hyvät poppivehkeet. On mukavampi reissata. Ja jonotella.

Pysytään liikenteessä mutta siirrytään toiseen aiheeseen. Keskustelu Kroatian liikennekulttuurista ja ajamisen vaikeudesta/helppoudesta palaa keskusteluihin joka ikinen kesä. Olen kirjoittanut aiheesta aiemminkin, tällä kertaa kimmokkeen antoi eräs teistä lukijoista. Loma Splitissa edessä, suunnitelmissa vuokrata auto ja kierrellä ympäriinsä. Silmiin oli osunut jollain keskustelupalstalla/Facebookissa/opaskirjassa tms. varoituksia kuinka haastavaa, ellei peräti vaarallista, Kroatiassa ajaminen on. Kun on kuulemma niin paljon liikennettä ja vuoristoteitä joissa toisella puolella on vuori ja toisella matalan aidan takana jyrkkä pudotus. Kaiken lisäksi tiet ovat kapeita. Että hyvä kun ohi mahtuu.

Tehdäänpä tämä asia, jälleen kerran, selväksi. On totta että täällä on, varsinkin sesonkiaikaan, paljon liikennettä. Kuten tuossa edellä tuli jo todetuksi. On myös totta että täällä on vuoristoteitä, varsinkin jos ajaa vuoristoon. Jonne ei välttämättä tarvitse ajaa. Hyvin harvassa paikassa sielläkään tilanne tosin on se että toisella puolella olisi vuorenseinämä ja toisella rotko. Yleensä vuoristotiet ovat hyväkuntoisia joissa ohittaminen on tehty helpoksi joko tien leveyttä kasvattamalla tai riittävillä ohituspaikoilla. Varsinkin ne tiet joissa turistit ajelevat. Päätiet ja pykälää alemman tieverkoston tavalliset tiet ovat aivan normaaleja, Suomestakin tuttuja 2-4 kaistaisia, yleensä hyvän päällysteen omaavia väyliä. Asuinkadut ja syrjäseutujen tiet saattavat olla kapeita, hyvinkin kapeita, joissa vastaantulevan auton kohtaaminen voi aiheuttaa päänvaivaa. Kroaatit, tai ainakin dalmatialaiset, ovat tottuneet tähän ja antavat helposti tilaa ja väistävät. Koska haluavat itsekin jatkaa matkaa.

Autoilu Kroatiassa ei ole sen vaikeampaa, vaarallisempaa tai monimutkaisempaa kuin se on Kajaanissa. Tai Porissa. Tai varsinkaan Salossa. Tällä kertaa en perusta väitettäni edes omaan mielipiteeseen, perustan sen keskusteluihin suomalaisten ja ulkomaalaisten, paljon minua enemmän autoilevien, kuljettajien mielipiteisiin sekä ammatikseen rattia vääntävien kanssa käymiini keskusteluihin. Kukaan heistä ei ole kertaakaan todennut autolla ajamisen olevan millään tavalla sen haastavampaa kuin se on Suomessakaan.  Tai missään muualla. Enkä ole sitä sellaiseksi itsekään kokenut. Poislukien aivan eteläinen Europpaa.

Joten, aivan turvallisin mielin voitte vuokrata sen auton, voitte suunnata liikenteeseen ja ajella. Jos pärjäätte autolla Suomessa, pärjäätte taatusti myös täällä. Koska ei se täällä sen kummoisempaa ole.

Metsäpalot. Jotka nekin tuntuvat palaavan joka kesä. Milloin suurina, milloin vähän pienempinä. Kaksi vuotta sitten Splitissä riehui todella suuri palo jonka jäljet on vieläkin nähtävissä maastossa. Viime kesä selvittiin pienillä roihuilla, mutta nyt palaa taas. Viikonloppuna syttyi kohtuullisen kokoiset metsäpalot mm. Hvarin saarella sekä Šibenikissä, noin 70 kilometrin päässä tästä missä tätä juttua naputtelen. Paloja on sammuttamassa satoja palomiehiä, jopa armeija on kutsuttu hätiin. Šibenikissä on jouduttu evakuoimaan pari-kolmekymmentä taloa ja sähköt on pantu poikki sillä palo uhkaa voimalaitoksia. Mutta elämä pyörii. Tällä kertaa se pyöräytti metsäpalon yhteen lempparikaupunkiini. Šibenikiin.

Vaan ei hätää. Šibenikiin uskaltaa kyllä matkustaa, kaupunki on aivan turvallinen turisteille. Että sinne vaan, vaikka joillain sivustoilla asiasta on kuulemani mukaan taas varoiteltu. Sisällä kaupungissa, vanhassa kaupungissa tai rantakadulla, paloa ei todennäköisesti edes huomaa.

Lopuksi meidän kylille, jossa elämä pyöräytti lauantaina suuret kyläjuhlat. Kalastajien Illan. Tarjolla kalaruokaa, juomaa, musiikkia, tanssia ja todella paljon ihmisiä. Oikein mukava meno ja meininki, aivan kuten on ollut joka ikisenä aikaisempana vuotena kun näissä bileissä olen pyörähtänyt.

Yksi huomio tapahtumasta vielä tähän loppuun. Hinnat olivat nousseet, eli juhlia tuntuu riivaavan sama ilmiö kuin maan turismia ja tapahtumaskeneä laajemminkin. Kaikki kallistuu vuosi vuodelta. Se on sääli, sillä kovin kaukana ei ole hetki kun huomataan että hinnat karkottaa ihmiset. Niin paikalliset kuin turistit. Sillä aina löytyy halvempi vaihtoehto. Tyypit hinnoittelevat itsensä ahneuksissaan ulos markkinoilta.

Näin viikko alkuun. Käytiin lävitse elämän pyörimistä, sen kiertokulkua ja ammuttiin alas että täällä olisi liikennehelvetti. Ei ole ihan kauheita ruuhkia, eikä kaaosta. Ammuttiin alas että Kroatian liikenne olisi vaarallista. Ei se ole. Ei edes kovin haastavaa. Ja Šibenikiin uskaltaa matkustaa sillä Šibe on sangen miellyttävä kaupunki. Vaikka  vieressä palaa.

Keskiviikkona, seuraavassa blogissa, pyörii ja ammutaan sitten jotain aivan muuta. Tulkaapa takaisin silloin. Minä ainakin tulen. Nähdään siis tuolloin.