6. syys, 2019

Imatralainen poliisi

Kastel Stari

20 - 28 C

Pilvistä, mahdollisuus ukkosmyrskyihin

 

Lilluin eilen tuolla meidän rannalla rantavedessä. Katselin siinä kelluessani bikinibeibien kirmailua rannalla. Yksi luki kirjaa, toiset heittelivät frisbeetä, joku koitti vaan näyttää hyvältä. Sivumennen sanoen oikein hyvin onnistuen. Vanhemmat rouvat uiskentelivat ja puolalaisryhmä makoili rantavedessä omia, varmaan Puolasta asti roudattuja, oluitaan nauttien. Ilman lämpötila oli 32 C, vesi 29 C. Aivan tavallinen torstai iltapäivä Kaštel Starin uimarannalla. Adrianmeressä on muuten verrattain hyvä kellua sillä se on niin suolainen, että pinnalla pysyy pahemmin räpiköimättä.

Siinä omia varpaita katsellessa, maininkien heilutellessa ja rantaelämää, eli niitä bikinibeibejä, seuratessa mieleen nousi väkisinkin ajatus, että voisi tässä mennä huonomminkin. Saattaisinhan olla, laulu- ja soitinyhtye Freud, Marx, Engels & Jung lainaten, vaikka imatralainen poliisi (On se hyvä ettei lehmät lennä). Eikä silloin menisi yhtään hyvin. Kait. Joku imatralainen poliisi voi korjata jos olen väärässä. Mieleen nousi tosin, taas, eräällä ulkosuomalaisten keskustelupalstalla käyty keskustelu. Että onko tämä nyt sitä mitä elämältäni haluan. Vai olisiko jossain muualla jotain enemmän. Jotain parempaa.

Eräällä keskustelupalstalla juteltiin aiheesta. Ketjun aloittaja kyseli, että onko hänessä oikeasti jokin valuvika, kun vaikka kuinka on omasta mielestään asettautunut johonkin, hänen tapauksessaan Perthiin Australiaan, mielessä pyörii jatkuvasti, että pitäisikö sitä sitten kuitenkin jonnekin muualle. Jos vaikka jossain olisi jotain. Eli aivan näitä samoja ajatuksia mitä itse olen pyöritellyt mielessäni. Oli helpottavaa, kun joku muukin miettii samaa. Että tässäkö tämä nyt on. Vai josko sitä kuitenkin pitäisi jatkaa matkaa jonnekin muulle. Eteenpäin.

Ketjun keskustelua seurattuani tulin siihen tulokseen, että ainakin osa meistä ulkosuomalaisista on sitä ihmistyyppiä, joka eivät välttämättä osaa sopeutua. Tai ainakaan juurtua. Mihinkään. Moni ketjun keskustelijoista paljasti miettivänsä aivan samoja ajatuksia kuin minä ja ketjun aloittaja. Että josko sitä sittenkin. Tietysti mukana oli myös monia joiden elämä oli asettunut, oli perhettä, lapsia, jopa lapsenlapsia, mutta aika moni oli kuitenkin jotenkin lähtökuopissa. Että jos jostain joku tarjous, niin kyllähän sitä voisi.

Itse en ole, ainakaan vielä, lähdössä täältä mihinkään. Kuten olen aiemmin kirjoittanut, syksy tulee olemaan sen verran kiireinen, tässä muutaman seuraavan kuukauden aikana on niin paljon kaikenlaista, että ei tässä nyt mihinkään ehdi. Edes miettiä. Katsellaan sitten uudemman kerran kun talvi iskee. Kun pohjoistuuli bura puhaltaa, vettä tulee viistoon ja elämä mättää. Kun niitä bikinibeibejä ei todellakaan enää ole tuolla rannalla. Mietitään näitä uudemman kerran sitten. Tällä hetkellä kutsu on vahvasti kohti Thaimaata, viimeksi eilen illalla sain, jälleen kerran, houkuttelun että  sinne pitäisi. Kun siellä, tai ainakin siellä suunnalla, on paljon kavereita.

Sitten tilastoja. Sillä eihän blogi ole blogi, jos siinä ei ole yhtään tilastoa. Joten. Lukuja Kroatian matkailusta tälle kesälle. Vaikka toukokuu oli sateinen ja heinäkuu muuten vaan haastava, elokuu pelasti. Putsasi tilastoja. Kroatiaan saapuneet turistit kasvoivat alkuvuonna (tammi-elokuu) 4,1%. Yöpymisetkin 1,6%. Luvut kertovat, että Kroatialla menee oikeastaan ihan mukavasti. Ainakin jos sitä verrataan kilpailijamaihin. Kreikka kyykkää, siellä lasku on ollut jopa 10-15%. Sen sijaan Turkki, kaikkien ongelmiensa jälkeen, on nousussa. Turistimäärät kasvoivat siellä peräti 17,6%. Hotelliyöpymisten keskihinta oli sekin nousussa. Tämä merkitsee sitä, että pienen notkahduksen jälkeen Turkki on jälleen saavuttanut oman asemansa turistikohteena ja tulee olemaan yksi Kroatian pahimpia kilpailijamaita kun ihmiset miettivät lomiaan tuleville sesongeille.

Yksi iso ongelma Kroatian matkailussa on laskeva saksalaisten matkailijoiden määrä. Ala on huolissaan tästä, sillä tunnettu fakta on, että mitä saksalaiset tänään, sitä muu maailma huomenna. Jos turistien määrä Saksasta jatkaa laskuaan, se indikoi laskua myös muiden maiden turistien osalta. Jännä seurata mitä tapahtuu ensi kaudella. Ja mitä, jos mitään, kroaatit keksivät säilyttääkseen kilpailukykynsä. Jos oikein arvaan, eivät mitään. Sitä ihmetellään vaan kun luvut laskevat.

Ei kaikki nyt kuitenkaan ihan kauhean huonosti ole. Kyllä niitä kasvavia lukujakin löytyy. Kaštelasta. Tietysti. Vaikka koko maan luvut junnaavat, Kaštelan turistit kasvavat. Viime vuoteen verrattuna elokuu kasvoi meidän huudeilla 13%, majoituksetkin peräti 8%. Eikä se, mistä väki tänne tuli, yllätä. Suurin porukka saapui Puolasta (19%), seuraavaksi eniten tänne tultiin Saksasta (16%). Näitä seurasi ranskalaiset, tsekit, britit, sloveenit ja slovakit. Kotimaisia, maan sisäisiä turisteja Kaštelan seuduilla heilui kokonaisporukasta 5%. Suurin kasvu tapahtui muuten brittien parissa, heidän määränsä kasvoi peräti 35%. Suomalaiset eivät mahdu vieläkään tilastoihin.

Eiköhän se sitten tämä viikko ollut tässä. Ensi viikolle on luvassa kaikenlaista, niin positiivista kuin äärimmäisen negatiivista juttuja. Maanantaina jatketaan, tulkaapa silloin tutkailemaan. Luvassa on suuri suru. Ja iso ikävä. Sillä päätös on tehty. Nähdään silloin. Nyt oikein hyvää viikonloppua!