8. tammi, 2020

Kun tärkeintä on liike

Kastel Stari

5 - 13 C

Aurinkoista

 

Kroatia valitsi sunnuntaina uuden presidentin. Ketään ei kiinnostanut, ketään ei kiinnosta vieläkään eikä mikään tule muuttumaan. Täällä, aivan kuten Suomessa, presidentin valtaoikeuksia on karsittu ja virka on lähinnä seremoniallinen. Äänestysprosentti jäi 55%:iin. Samankaltaista hypeä kuin Suomen presidentinvaaleissa aikoinaan ei täältä löytynyt parhaalla tahdollakaan. Lähinnä ulkopresidentillisillä arvoilla huomiota herättänyt istuva presidentti Kolinda Grabar-Kitarovic joutui väistymään ja pallille istahtaa entinen pääministeri Zoran Milanovic. Hän voitti vaalien toisen kierroksen luvuin 53-47%. Mikään ei muutu eikä presidentin vaihdosta huomaa kukaan. Paitsi ulkomailla jossa Kolinda on herättänyt huomiota, noh…. parilla naisellisuuteen liittyvällä jutulla. Voitte arvailla kumpi on kumpi tuosta tämän päivän blogikuvasta.

Kevät on lähestymässä. Sen huomaa mm. kysymysten lisääntymisestä ihmiset alkaessa suunnitella ensi kesän lomamatkojaan. Että miten, kuinka, missä ja miten? Keskustelupalstoilla on käyty keskustelua mm. Kroatian pitkänmatkanbussiliikenteestä. Että toimiiko ja jos niin kuinka? Koska aihe tuntuu kiinnostavan, annetaan asiasta muutama vinkki myös täällä. Lyhyesti.

Kroatian reittiliikenne on sangen kattava. Busseja menee käytännöllisesti katsoen maan jokaiseen kolkkaan, kalusto on uudenaikaista eikä hinnatkaan hirvitä. Suosittelen lämpimästi käyttämään siirtymisiin linja-autoja jos sitä autoa ei tule vuokratuksi. Kunhan pidätte muutaman seikan mielessä. Ensinnäkin paikat busseissa. Nettisivuilta tehtäviin lippuostoksiin ei saa liitettyä paikkavarausta, joten saattaa olla että juuri kun olette asettuneet, joku tulee sohimaan lipullaan että istutte hänen paikallaan. Jos haluatte varata oman paikan, lippu kannattaa ostaa linja-autoasemalta. Tuolloin saatte ihan oman istuimen.

Toinen huomioitava, ja äärimmäisen tärkeä, seikka on aikataulut. Tai se hyvinkin ohjeellinen aika, joka ilmoitetaan saapumisajaksi. Itse olen käyttänyt lippujen hankintaan buscroatia.com sivustoa, joka onkin sangen näppärä saitti lippujen hankintaan. Tosin ilman sitä paikkavarausta. Sivuston aikatauluihin ei vaan todellakaan kannata luottaa. Ne kun eivät kerta kaikkiaan pidä paikkaansa. Koskaan. Jos huomautat asiasta bussissa kuskille tai rahastajalle, kroatialaisissa busseissa todellakin on rahastajat, saat vastaukseksi että ’no en minä niitä aikoja sitten nettiin ole laittanut’. Viimeisemmällä reissulla huomasin että koska Buscroatian aikatauluihin ei voi luottaa, kannatta surffata kulloisenkin bussiyhtiön omille sivuille. Sieltä löytyy usein tarkempi aikataulu. Näin sen myöhästymisen voi arvioida tarkemmin.

Sillä kroatialaiset bussi ovat myöhässä. Aina. Omalla kohdallani myöhästyminen on vaihdellut 20 minuutin ja puolentoista tunnin välillä. Joten. Nyt tulee se tärkein. Kun suunnittelette bussin vaihtoa, jatkoyhteyttä, lennolle/laivalle ehtimistä, ihan mitä tahansa, kannattaa varata riittävän pitkä varoaika. Ei minuutteja, ei edes tuntia, vaan mieluusti useampi tunti. Se ensimmäinen bussi kun on, taatusti, myöhässä.

Pysytään liikkeellä. Minä olen sitä ihmistyyppiä, jolle matkustaminen itsessään on hyvin tärkeää. Perille pääseminen, siellä oleminen ja  siellä touhuilu on yleisesti ottaen usein kivaa ja joskus jopa mukavaa, mutta minulle merkitsee, ja nautin, paljon jo itse matkasta. Aivan kuten Eduard Bernstein aikoinaan totesi, tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike.

Olen tulossa käymään helmikuussa Suomessa. Ensimmäistä kertaa tänne muutettuani, ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Ja koska Greta kehotti huomioimaan ilmastonmuutoksen, tekemään ilmastotekoja ja matkustamaan ekologisesti, minunkin matka on suunniteltu näitä periaatteita noudatellen. Eli se sisältää paljon maata pitkin matkustamista. Joka on, kuten todettu, hyvinkin tärkeää ja josta nautin. Kaiken lisäksi se on ilmastoteko.

Oikeasti minun matkallani ei ole mitään tekemistä Gretan eikä ilmastomuutoksen kanssa. Se ei myöskään ole minkäänlainen ekoteko. Minun matkani, joka ihan oikeasti sisältää paljon matkustamista, on suunniteltu siten, että se on mahdollisimman edullinen. Se on rakennettu pohjalta ’kuinka pääsen Suomeen kaikkein edullisimmin’. Vain ja ainoastaan tällä kriteerillä. Vaikka aika paljon maata pitkin mennäänkin.

Toki, kun päätin että haluan tulla käymään Suomessa, kun totesin että olisi mukavaa olla Suomessa vaikka helmikuussa, tutkin vaihtoehtoja. Tutkin lentoja. Totesin ne kalliiksi. Tutkin bussi- ja junavaihtoehtoja. Molemmat olivat monimutkaisia. Vaikeita. Jopa kalliita. Tutkailin siis kuitenkin, koska Greta käskee, mahdollisuutta matkustaa maata pitkin. Koska ilmastoteko. Ekologisuus.Hiilijalanjälki. Selvittelin jopa Interrail -kortin tarjoamat mahdollisuudet. Eläkeläisinterrailin. Teininä kun en koskaan päässyt interrailaamaan. En tosin päässyt myöskään vaihto-oppilaaksi, kielikursseille ulkomaille, alaikäisenä Tavastialle enkä Ruisrockiin. Jos tuo kuulostaa katkeralta, se on sitä. Katkeraa tilitystä. Kaikki muut pääsivät. Aina. Joka paikkaan.   

Sain kun sainkin rakennettua reissun. Se on useamman legin, reissupätkän, sisältävä matka joka päättyy, jos oikein hyvin käy, Suomeen. Ja päinvastoin, sitten kun aika on, sieltä pois. Se sisältää paljon matkustamista. Todella paljon matkustamista erilaisilla välineillä erilaisissa, joskus jopa hieman omituisissa, paikoissa. Sillä tärkeintä on liike. En tietenkään, rehellisyyden nimissä, osannut rakentaa retkeä yksin. Siinä on aivan liian paljon liikkuvia osia. Sain vahvaa tukea, apuja ja ohjeita eräältä vastaavaa budgetmatkailua jo pidempään harrastaneelta tyypiltä. Itse asiassa tässä taisi käydä niin, että se oli hän joka lopulta rakensi minulle koko matkan. Taisi tehdä jopa varaukset. Minä vaan makselin mitä minun käskettiin maksaa.

Internetistä loppuu tila. Taas. Oli tarkoitus, nyt kun tuo edellä mainittu reissu on varattu ja maksettu, käydä se läpi, kertoa että mihin, millä ja milloin, mutta koska tänään ei enää mahdu, siirretään kuvaus perjantaille. Tulkaapa siis katselemaan mistä päin näitä päivityksiä helmikuussa on odotettavissa. Sillä kyllähän näitä ilmestyy. Vaikka kirjoittaja olisikin jossain päin Eurooppaa matkalla jollain vempelellä jonnekin päin Eurooppaa ehtiäkseen johonkin. Nähdään siis perjantaina.