20. tammi, 2020

Kroatia

Kastel Stari

4 - 11 C

Osittain aurinkoista, keltainen varoitus tuulesta.

 

Kroatiassa vietettiin juhlapäivää 15.01.2020. Kukaan ei juhlinut, muistanut tai tiennyt, mutta tammikuun 15. päivä 1992 EU:n silloiset jäsenvaltiot ja Vatikaani tunnustivat Kroatian itsenäiseksi valtioksi. Maa oli toki julistautunut itsenäiseksi jo aiemmin 25.01.1991, mutta koska sota Serbian kanssa oli tuolloin vielä verestävä haava ja himpun verran vaikea käsiteltävä kansainväliselle yhteisölle, valtioksi tunnustamista saatiin odotella lähes vuoden päivät. Lyhyen odotuksen jälkeen 28 vuotta sitten se vihdoin saatiin. Ja mitä EU edellä, sitä muut perässä. Kahtena seuraavana päivänä Kroatian tunnusti valtioksi 28 maata. Vuoden loppuun mennessä mukaan liittyi vielä seitsemän maata lisää, näiden joukossa vihdoin myös Suomi. Oli varmaan haettu ja saatu lupa Moskovasta että onko ihan ok jos me tunnustetaan Kroatia. Tuo oli sitä aikaa. Jota jonnet ei muista. 

Kun kerran Kroatialla on ollut juhlat, lienee syytä paneutua maahan, jälleen kerran, hieman tarkemmin. Että mitä täällä tapahtuu juuri nyt? Miten maalla menee? Koska tilasto on ystävä, tehdään tämä, jälleen kerran, lukujen kautta. Tilastojen kautta. Ne kun eivät valehtele. Ainakaan kovin paljon. Otsikko vihjaa vähän mitä on luvassa.

Turistit

Kesällä 2019, siis viime kesänä, turistikauden ollessa kuumimmillaan sieltä sun täältä alkoi kuulua huolestuttavia uutisia. Yrittäjät valittivat, että väkeä ei ole enää samaan tapaan kuin aikaisempina vuosina. Majoituspaikat pudottivat hintoja keskellä sesonkia, ravintolat pyörivät puoliteholla ja taksikuskit odottelivat kyyditettäviä turhaan. Jopa minun puoleen käännyttiin että josko voisin tehdä vähän promoa. Se, jos mikä, on epätoivon merkki.

Sitten tuli vuoden 2019 lopulliset luvut. Ne osoittavat että vuonna 2019 Kroatia teki, jälleen kerran, ennätystuloksen turismissaan. Kaikesta narinasta huolimatta. eVisitor, maan virallinen turistitilastointilaitos, kertoo koko maan turismin kasvaneen 5%. Yöpymisetkin 2%.  Kasvu on toki taittunut, edellisinä vuosina se on ollut melko yleisesti yli 10% vaan onhan tuo kuitenkin plusmerkkinen. Vielä. Suosituimmat kohdealueet olivat edelleen Istria, Split ja Kvarner -alue, eniten väkeä saapui Saksasta, Sloveniasta, Itävallasta, Puolasta ja Italiasta. Maalla menee siis ainakin ihan kohtuullisesti. Sillai niinkuin ihanjees.

 Kakka

Kotikaupunkini, Kaštelan, turistilukuja en ole vielä bongannut. Onneksi. Paikalliset kun tuntuvat tekevät kaikkensa ettei tänne tulisi kukaan. Koska eivät välitä. Esimerkkinä se, että he laskevat, näemmä aivan yleisesti, paskavetensä suoraan mereen. Jossa sitten lilluu kakkapökäleitä turistien seassa. Kun talon saostuskaivo on täynnä, miksi tilata tankkiauto? Helpompaa on tehdä laiton liittymä mereen laskevaan kanavaan. Sinne kakka katoaa kätevästi.

Asia lillui, sanamukaisesti, paikallisten päättäjien tietoon kesken viime sesonkia kun turistit alkoivat valittaa uimarannoilla kelluvista pökäleistä. Tuli kiire. Syylliset löytyivät, paskaputki suljettiin ja Adrianmeri puhdistui. Ainakin uimarantojen osalta. Kaikki oli hyvin. Paitsi että nyt kaupunki on löytänyt yli tusinan vastaavia putkea. Joita nyt tutkitaan, tukitaan ja syyllisiä rangaistaan. Toivottavasti. Kovalla kädellä.

Hinnat

Joku valitti viime kesänä lomallaan kuinka kallis maa Kroatia on. Että hinnat ovat melkein Suomen tasolla. Kuten alussa totesin, tilastot eivät valehtele. Siksi tässä(kin) on hyvä nojata niihin. Numbeo on hintavertailusivusto, joka kerää tietonsa suoraan kuluttajilta. Se on luotettava, melko ajantasainen sivu, sillä sinne päivittyy aivan tavallisten ihmisten aivan tavallisiin kokemuksiin perustuvat hinnat. Joihin eivät tilastonikkarit kikkailuillaan juurikaan pääse vaikuttamaan. Nyt Numbeo on julkaissut vertailun 440 kaupungista ympäri maailmaa. Että missä mikäkin maksaa.

Koska ketään ei kiinnosta asumiskustannukset, energiakuluista puhumattakaan, keskitytään ruokakauppojen hintoihin (groceries index) ja ravintolahintoihin (restaurant price index). Jos jokin muu kiinnostaa, tutkimukseen voi tutustua tarkemmin tästä.

Kaupassa käynti on kalleinta Zurichissa Sveitsissä indeksillä 127,96, halvinta puolestaan Pakistanin Lahoressa (19,66). Tilastoissa mukana olevat kroatialaiset kaupungit sijoittuvat sijoille 240 Rijeka (40,49), 242 Zagreb (40,37), 243 Split (40,37) ja 274 Osijek (36.87). Helsinki löytyy muuten sijalta 117 (59,99), Tampere 138 (56,83) ja Espoo 160 (53,77).

Sama meno jatkuu ravintoloissa. Zurichissä tarvitaan paksuinta lompakkoa baarissa, Kroatian kaupungeissa kalleinta on Splitissä (sijoitus 226, indeksi 46,65). Sitä seuraavat sitten Zagreb (239/42,59), Rijeka (257/38,68) ja Osijek (287/33.93). Jos haluaa mennä syömään ulos edullisesti, se kannattaa tehdä Intian Thiruvananthapuramista. Indeksi ei ole kuin 10,66. Tosin kukaan ei osaa, varsinkaan parin oluen jälkeen, lausua tuota kaupungin nimeä. Saattaisi olla hieman haastavaa koittaa kertoa taksikuskille että minne sitä oikein ollaan menossa. Helsinki on noussut tässä kategoriassa peräti sijalle 32 (index 82.03), Espoo sijalle 53 (79,30) ja Tampere 71 (76,68).

Urheilu

Yksikään kroatiakatsaus ei ole täydellinen ilman urheilua, joten lopuksi urheillaan. Sillä Kroatialle  on taas tullut menestystä josta Suomessa kukaan ei tiedä mitään. Kroatialaiset kun eivät hyppää mäkeä, hiihdä eivätkä juurikaan aja edes ympyrää radalla. Kroaatit joukkueurheilevat. Kuten käsipalloilevat. Maan miesten käsipallojoukkue on selvittänyt tiensä lajin EM -kisojen semifinaaleihin voitettuaan viikonloppuna Saksan. Semit pelataan Tukholmassa 26.01. Kroatian miesten vesipallojoukkue teki saman tempun omissa EM -kisoissaan, naiset puolestaan hyytyivät alkulohkoon. Käsi pystyyn kuka tiesi näistä. Tai ketä kiinnostaa.   

Näin tälle päivälle. Hyvinkin kuivakka ja tilastopainotteinen pläjäys. Pyydän anteeksi. Koitetaan keksiä keskiviikolle jotain kevyempää. Tulkaapa kurkkimaan. Oikeinkin hyvää viikkoa ja viikonalkua aivan jokaiselle taholle. Myös juuri sinulle.