29. tammi, 2020

Yrittävä Kroatia

Kastel Stari

7 - 13 C

Vaihtelevaa pilvisyyttä

 

Palataan hetkeksi kaksi päivää taaksepäin. Palataan maanantaihin, joka oli vaikea päivä. Uskollinen taistelutoverini, todella paljon rinnallani kokenut ja heittämällä paras ystäväni, Rocky the Dog, olisi täyttänyt tuolloin 15 vuotta. Kohtalo päätti kuitenkin toisin ja 09.09.2019 jouduin tekemään yhden vaikeimmista päätöksistä elämässäni. Ikinä. Menetin tuolloin suuren, aivan järjettömän suuren, palan elämästäni.

Maanantaina, Rockyn syntymäpäivänä, kaikki kaatui niskaan. Taas. Luulin päässeeni jo asian yli, luulin jatkaneeni elämääni. Luulin väärin. Kaikki vyöryi takaisin. Tuli ikävä, tuli syytökset. Olisiko jotain ollut sittenkin vielä tehtävissä? Teinkö sittenkään oikean päätöksen? Olisiko Rocky kärsinyt? Onko sillä kaikki hyvin nyt? Heitteleekö joku sille palloa riittävästi? Tulen taatusti elämään lopun elämääni näiden ajatusten kanssa. Tulen taatusti elämään silloin tällöin voimalla pintaan nousevan ikävän ja syyllisyyden kanssa.

Minulla on ikävä. Maailman parasta ystävää. Iskän poikaa. Rockya.

Kuivataan kyyneleet ja siirrytään vielä yksi päivä tuosta maanantaista taaksepäin. Siirrytään aivan toiseen aiheeseen, siirrytään urheiluun. Viime sunnuntai oli, jälleen kerran, suuri päivä Kroatian urheilussa. Tuolloin, kuten viime viikolla kirjoitin, maan vesipallojoukkue pelasti EM -kisojen pronssiottelussa ja käsipallojoukkue loppuottelussa. Ja juu, tiedän että molemmat lajit ovat todellisia marginaalilajeja suomalaisesta näkökulmasta, mutta täällä varsinkin käsipallo on iso juttu. Ja miksipä ei olisi kun maajoukkue menestyy.

Kävelin sunnuntain iltapäivällä meidän kylän rantakadulla. Ranta oli tyhjä. Siis täysin tyhjä. Kukaan ei liikkunut missään, ketään ei ollut missään. Paitsi baareissa. Ne olivat täynnä ja kaikissa pauhasi televisio. Jokaisessa baarissa tapitettiin käsipallofinaalia, jossa Kroatia pelasi. Kun pääsin kotiin, kuuntelin kuinka alakerran naapuri reagoi jokaiseen Kroatian maaliin. En juurikaan tarvinnut televisiota pysyäkseni kärryllä pelin kulusta, tilanteiden muutokset kuuluivat helposti alakerrasta. Mentiin melkoisella tunteella.

Vaikka molemmissa otteluissa tuli tappio, täytyy jälleen kerran ihmetellä Kroatian urheilumenestystä. Minulle ei ole vieläkään selvinnyt kuinka ihmeessä 4 miljoonan ihmisen kansakunta kykenee tuottamaan aivan järjettömän määrän menestyviä urheilijoita. Joukkueet menestyvät suurissa kansainvälisissä kilpailuissa ja yksilöurheilijat kantavat kassikaupalla mitaleja mm. olympiakisoista. Kansa tykkää ja kannustaa. Hopeaa saavuttanutta käsipallojoukkueen kotiinpaluuta juhlisti yli 10.000 ihmistä Zagrebin keskusaukiolla maanantaina. Kuinkahan paljon siellä olisi ollut väkeä jos joukkue olisi voittanut?

Eteenpäin. Minulta kysellään aika ajoin kysymyksiä. Kaikenlaisia. Yksi niistä on aivan viime aikoina ollut yrittäminen Kroatiassa. Onko yrityksen perustaminen vaikeaa ja mitä kaikkea pitäisi ottaa huomioon jos päättää aloittaa liiketoiminnan täällä? Sudenkuopat? Huomioitavat asiat?

Korostan tähän väliin, että minä en ole yrittäjä. Minulla ei ole yritystä Kroatiassa, ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaan. Siksi en ole paras asiantuntija antamaan yhtään ainutta vinkkiä tai ohjetta. Kun se kokemus puuttuu. Mutta yritetään. Koska olette kyselleet. Huomatkaa siis, että seuraava esitys perustuu siihen mitä olen kuullut, siihen mitä minulle on kerrottu. Se saattaa sisältää virheitä, jopa väärää informaatiota, mutta luotan että yrittäjäystäväni korjaavat jos selitän jotain ihan päin sitä itseään. Kiitos Zagreb jo etukäteen.

Kaikki yritystoimintaan liittyvät, ja siihen vaikuttavat, posi- sekä negatiiviset seikat perustuvat useaan seikkaan. Kuten yrityksen luonteeseen, sen tuotteisiin ja jopa siihen mille paikkakunnalle olisi tarkoitus asettua. Siksi kysymykseen ’mitä yrityksen perustaminen Kroatiaan vaatii?’, on mahdotonta vastata tyhjentävästi. Vaan koitetaan. Noin yleisesti. Suurilla linjoilla.

Jos mietit yrityksen perustamista tänne, on kaksi asiaa ylitse muiden. Jos ne eivät ole kunnossa, edessä on taatusti ongelmia. Suuria ongelmia. Nämä kaksi asiaa ovat hyvä kirjanpitäjä ja vielä parempi juristi. Kumpaakin kannattaa sijoittaa ja kumpaakin kannattaa etsiä niin että löytää sopivan. Ja pätevän. Kumpikin maksaa itsensä takaisin pitkässä juoksussa taatusti. Apuja etsimiseen löytyy joko jo maassa toimivilta yrittäjiltä tai netissä pyöriviltä erilaisilta ulkomaalaispalstoilta. Niitä on, lähes, jokaiselle kaupungille omansa.

Byrokratia ja korruptio. Kaksi yleisimmin esille nousevaa asiaa kun keskustellaan yritystoiminnasta Kroatiassa. Kuten sanottu, en ole asiantuntija, mutta olen kuullut että ihan pienellä huomaamattomalla ’rahalahjoituksella’ virkamiehelle jossain viranomaiskontaktissa saattaa asiasi käsittely saada yllättäen aivan uutta puhtia. Ei välttämättä tarvitse odottaa sitä 30 vuorokautta joka lukee virallisissa papereissa tai että se ainoa, juuri sinun asiasi ratkaisemaan pystyvä tyyppi, palaa sairauslomaltaan. Leima, joka tarvitaan ihan jokaiseen paperiin jotta se olisi pätevä, saattaa ilmestyä yllättävänkin nopeasti. Leima on tärkeä, sillä se vaaditaan jokaiseen paperiin päästäkseen läpi koko byrokratian. Sillä sitä tässä maassa riittää. Täällä on erilaisia virkamiehiä eniten EU -maista ja kun kaikille ei riitä oikeita hommia, sitä tulee ajan kuluksi keksityksi kaikenlaista pikku jäynää. Varsinkin ulkomaalaisella yrittäjälle. Siksi tarvitset sen osaavan, sen paikallisen lakimiehen josta oli jo aiemmin puhetta.

Loppuun vielä muutama huomioitava pikkuseikka. Ensimmäinen on verotus, 25% arvonlisävero. Pienyrittäjät eivät oikein tykkää. On kuulemma pikkaisen rasittava tekijä. Toinen on työvoimapula. Juu juu, toki hieman alasta riippuen, vaan riivaa kovin montaa alaa. Osaavaa henkilökuntaa tuntuu olevan vaikea, ellei peräti mahdotonta, löytää oli kysymys sitten ravintolasta, majoitusliikkeestä, kaupasta tai lähes mistä alasta tahansa. Kolmantena, eikä suinkaan vähäisempänä varsinkin Dalmatiassa, on elämäntapa. Täällä pitää kuulemma, myös yrityselämässä, yksinkertaisesti tottua siihen että jos olet sopinut jostain jotain, se sovittu saattaa tapahtua sovittuna aikana, mutta aivan yhtä hyvin parin kolmen päivän päästä, jopa viikon tai kahden päästä. Tapahtuu kyllä, vaan ei välttämättä tapahdu juuri silloin kun sinä, yrittäjänä, olet aikatauluttanut sen tapahtuvaksi.

Näin tälle päivälle. Kysymyksiä saa edelleen lähetellä, minä vastailen niihin, jopa kysymyksiin joista ei ole minkäänlaista tietoa. Perjantaina eetteriin pamahtaa seuraava pläjäys. Nähdään siis tuolloin.