Albania on taatusti yksi mystisimmistä valtioista Balkanilla. Maan historiaan liittyy useita sangen erikoisia käänteitä, sortoa, eristyneisyyttä ja viime vuosina hurjaa kehittymistä.

Ennen toista maailmansotaa Albania oli köyhä, maatalousvaltainen maa, jota hallitsivat vuoron perään heimopäälliköt ja ottomaanien valtakunta. Albania itsenäistyi 28. marraskuuta 1912 ottomaanien valtakunnasta, jonka osana se oli ollut 1400-luvulta lähtien. Ensimmäisessä maailmansodassa Albania oli aluksi puolueeton, mutta joutui miehitetyksi. Itävalta-Unkari miehitti maan vuosina 1916-1918. Vuonna 1928 Albania muuttui kuningaskunnaksi, kun valtaan nousi kuningas Zogu I. Toisen maailmansodan aikana Italia valloitti Albanian, ja myöhemmin, Italian sotatoimien epäonnistuttua, Saksa miehitti maan 1941.

Hoxhan hallinnan aikana salainen poliisi, jolla oli 15.000 työntekijää ja yli kymmenentuhatta ilmiantajaa, valvoi yhteiskuntaa tiukasti. Naapurit, jopa perheenjäsenet, vakoilivat ja ilmiantoivat toisiaan saavuttaakseen etuja yhteiskunnalta. Matkustaminen maasta ja maahan oli kielletty, toisinajattelijat, poliittiset vastustajat ja yksityiset maanomistajat joko teloitettiin tai suljettiin vankiloihin. Loppuaikoinaan Hoxhan vainoharhaisuus meni niin pitkälle, että hän teloitutti jopa oman hallintonsa väkeä kesken työpäivän epäillessään heitä "valtion vastaisesta" toiminnasta.

Hoxhan kuoltua vuonna 1985 Albania alkoi hiljalleen avautua. Vuonna 1991 maassa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit, mutta koska demokratia oli aivan uusi asia albanialaisille, maa ajautui kaaokseen, levottomuuksiin ja yleislakkoihin. Asiaa ei suinkaan helpottanut se, että maassa pyöri yksi taloushistorian suurimmista pyramidihuijauksista, joka paljastui lopullisesti vuonna 1997. Koko 1990-luvun paikalliset liikemiehet ja poliitikot olivat pyörittäneet valtavaa pyramidihuijausta, johon reilusti yli puolet albanialaisista sijoitti säästöjään nopean rikastumisen toivossa. Rahastot keräsivät arviolta 1-2 miljardin arvosta varoja, ja kun vuonna 1997 pyramidi romahti ja ihmiset menettivät kaikki rahansa, maa ajautui jälleen levottomuuksiin, mellakoihin ja jopa anarkiaan. Myös maan pankkijärjestelmä romahti. Tilanne Albaniassa muuttui niin pahaksi, että YK lähetti rauhanturvajoukkoja rauhoittamaan mellakoita.

1990-luvun lopun kriisien jälkeen Albania on vähitellen vakiinnuttanut tilannettaan ja edennyt kohti demokratiaa. Nykyään maa on parlamentaarinen demokratia, siellä on monipuoluejärjestelmä ja säännölliset vaalit. Albanian talous on myös edistynyt huimaa vauhtia. Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan Albanian bruttokansantuote kasvoi vuonna 2023 3,9%, ja vuodeksi 2024 kasvua odotetaan 3,6%. Haasteina ovat kuitenkin väestön ikääntyminen, maastamuutto, riippuvuus lähialueen kaupasta sekä korruptio ja järjestäytynyt rikollisuus.