Bosnia-Hertsegovina on monimuotoinen maa Balkanin niemimaalla, joka tarjoaa upeita maisemia, rikkaan historian ja mielenkiintoisen kulttuurin.

Historia

Bosnia-Hertsegovinan historia on kerroksellinen ja ulottuu paleoliittiselle kaudelle asti. Alueen varhaisimmat luolamaalaukset on ajoitettu vuosille 6000–4500 eKr. Vuosien saatossa maa on ollut osa useita imperiumeja, kuten Rooman valtakuntaa, Osmanien valtakuntaa ja Itävalta-Unkaria. Myöhemmin se kuului Jugoslaviaan.


Sarajevo, maan pääkaupunki, nousi historian keskiöön vuonna 1914, kun Gavrilo Princip murhasi Itävalta-Unkarin kruununprinssi Franz Ferdinandin ja hänen puolisonsa. Tämä salamurha toimi yhtenä sytykkeenä ensimmäiselle maailmansodalle.


Bosnia-Hertsegovina itsenäistyi Jugoslaviasta vuonna 1992, mutta itsenäistyminen johti traagiseen Bosnian sotaan (1992–1995). Etnisten ryhmien – bosniakkien (muslimit), serbien ja kroaattien – välisten konfliktien seurauksena maa koki piirityksiä, etnisiä puhdistuksia ja joukkomurhia, joista tunnetuin on Srebrenican tapahtumat heinäkuussa 1995.

Rauhansopimus ja hallinto

Sota päättyi vuonna 1995 Daytonin rauhansopimukseen, joka loi perustan nykyiselle hallintojärjestelmälle. Bosnia-Hertsegovinaa hallitsee kollegiaalinen presidenttineuvosto, jossa on edustaja jokaisesta pääasiallisesta etnisestä ryhmästä: bosniakeista, serbeistä ja kroaateista. Jokainen presidentti toimii vuorotellen kahdeksan kuukauden ajan. Lisäksi maa on jaettu kahteen entiteettiin: Federacija Bosne i Hercegovine ja Republika Srpska. Brčko on itsenäinen hallintoalue.
Vaikka rauhansopimus toi vakautta, Bosnia-Hertsegovinaa leimaavat edelleen etniset jännitteet ja monimutkaiset poliittiset rakenteet.

Talous ja matkailu

Bosnia-Hertsegovinan talous perustuu teollisuuteen, kaivostoimintaan, maatalouteen ja matkailuun. Matkailuala kasvaa jatkuvasti, ja maa panostaa erityisesti ekomatkailuun ja talviurheiluun. Vuoristomaisemat, historialliset kaupungit ja kulttuuri ovat suurimpia vetonauloja. Lisäksi maa toimii kristittyjen pyhiinvaelluskohteena, ja esimerkiksi Medjugorje houkuttelee vuosittain miljoonia kävijöitä.

Väestö:

  • 3 790 000
  • Bosniakit 44%
  • Serbit 31%
  • Kroaatit 17%

Kielet:

  • bosnia, serbia, kroatia (viralliset)
  • bulgaria, italia, ukraina, turkki, saksa (vähemmistö)

Uskonnot

  • muslimit 50,7%
  • ortodoksit 30,7%
  • katoliset 15,2%

Valuutta: markka (BAM)