

Itsenäisyyttä kohti
Kosovo oli pitkään Serbian autonominen maakunta, mutta albaanienemmistö alkoi jo 1980-luvulla vaatia suurempaa itsehallintoa. Vuonna 1989 Serbia lakkautti Kosovon autonomian, mikä johti albaaniväestön syrjintään työpaikoilla, kouluissa ja terveydenhuollossa. Albaanien turhautuminen kasvoi, ja Kosovo julistautui itsenäiseksi ensimmäisen kerran vuonna 1991. Tämä itsenäisyysjulistus jäi kuitenkin kansainvälisesti tunnustamatta.
Vuonna 1996 Kosovon vapautusarmeija (UCK) aloitti sissisodan Serbiaa vastaan. Konflikti kärjistyi vuoden 1999 alussa, kun Racakin kylässä tapahtui joukkomurha, jossa serbijoukot tappoivat 45 albaania, mukaan lukien naisia ja lapsia. Tapaus sai kansainvälisen yhteisön tuomitsemaan Serbian toimet, ja NATO aloitti pommitukset, jotka pakottivat Jugoslavian armeijan vetäytymään Kosovosta. Alue siirtyi YK:n hallintaan, mutta rauha ei ollut pysyvä.

Kansainvälinen asema ja haasteet
Kosovon itsenäisyyden on tunnustanut yli 100 maata, mukaan lukien Suomi. Kuitenkin monet maat, kuten Serbia, Kiina, Venäjä ja viisi EU-maata (Espanja, Kreikka, Kypros, Romania ja Slovakia), eivät ole tunnustaneet sitä. Näiden maiden pelkona on, että Kosovon tunnustaminen voisi rohkaista omia separatisteja.
Kosovon talous on hauras, ja työttömyys on yksi Euroopan korkeimmista. Monet kosovolaiset ovat riippuvaisia ulkomailla asuvien perheenjäsenten rahalähetyksistä, jotka muodostavat noin 15 % maan BKT:stä. Maan talous nojaa myös maanviljelykseen ja kaivannaisteollisuuteen.
Matkailu Kosovoon on toistaiseksi vähäistä, mutta maan historialliset kaupungit sekä kauniit vuoristomaisemat tarjoavat mahdollisuuden kasvattaa turismia jos poliittinen jännite saadaan maassa laskemaan ja suhteet naapurimaiden kanssa kuntoon.

Väestö
- 1.900.000, lisäksi ulkomailla asuvia n. 700.000-850.000
- albaanit 90 %
- Serbit 6 %
- Muut 4 %
Kielet
- albania, serbia (viralliset)
- bosnia, turkki, romani
Uskonnot
- muslimit 90%
- ortodoksit 6%
- katolilaiset 3%
- uskonnottomat 1%
Valuutta: euro