Montenegro on Balkanin alueen pienimpiä maita, mutta sen historia ja luonto ovat vertaansa vailla. Alueella on asuttu tuhansia vuosia - ensimmäiset tunnetut heimot, illyrialaiset, asettuivat sinne 400-luvulla. Slaavit saapuivat alueelle 600-luvulla ja toivat mukanaan kristinuskon, joka levisi nopeasti.

Dukljasta Montenegroksi

900-luvulla heimopäällikkö Caslav yhdisti serbiheimot ja perusti slaavilaisen valtion nimeltään Duklja, joka myöhemmin tunnettiin Zetana. Vuonna 1042 prinssi Vojislav johti kapinaa, jonka seurauksena Duklja itsenäistyi Bysantista. Valtakunnan kukoistuskausi osui Vojislavin ja hänen jälkeläistensä hallintakausille.


1400-luvulla valtio alkoi saada nimeä Crna Gora eli Montenegro, "musta vuori". Vuonna 1516 valta siirtyi Cetinjen ruhtinaspiispoille, mikä vakautti maan ja suojeli sitä ottomaanivallan vaikutukselta.

Petrovic-Njegošin dynastia


Vuonna 1697 valta siirtyi Petrovic-Njegošin suvulle, joka hallitsi Montenegroa yli 200 vuotta. Vuonna 1852 Montenegrosta tuli maallinen ruhtinaskunta, ja myöhemmin vuonna 1910 se julistettiin kuningaskunnaksi.


Ensimmäisen maailmansodan aikana Itävalta-Unkari valloitti Montenegron, ja maan viimeinen kuningas Nikola syrjäytettiin. Vuonna 1918 Montenegro liitettiin Serbian, kroaattien ja sloveenien kuningaskuntaan, mikä herätti vastustusta itsenäisyysmielisten keskuudessa.


Osana Jugoslaviaa ja nykypäivän haasteet

Toisen maailmansodan aikana Italia ja Saksa miehittivät Montenegron, mutta partisaanit vapauttivat sen vuonna 1944. Sodan jälkeen Montenegrosta tuli Jugoslavian sosialistinen tasavalta.

Kun Jugoslavia hajosi, Montenegro vältti sodan ja muodosti valtioliiton Serbian kanssa. Vuonna 2006 Montenegro itsenäistyi kansanäänestyksen jälkeen, jossa 55,4 % äänesti itsenäisyyden puolesta – vain hieman yli vaaditun 55 %:n rajan.

Vaikka Montenegro on suhteellisen vakaa valtio, se kohtaa merkittäviä haasteita, kuten korkeaa velkaantumista, työttömyyttä, järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota. Talous nojaa matkailuun, palvelualoihin, teollisuuteen ja maatalouteen.

Montenegro on kasvattanut suosiotaan matkailukohteena. Maan upea luonto, joka koostuu vuorista, metsistä ja Adrianmeren rannikosta, tarjoaa elämyksiä jokaiselle matkailijalle. Rantalomakohteet, kuten Budva ja Kotor, houkuttelevat auringonpalvojia, kun taas Durmitorin kansallispuisto ja Tara-kanjoni tarjoavat unohtumattomia luontoelämyksiä.


Montenegro on hyvin metsäinen maa, sillä 45 % sen pinta-alasta on metsän peitossa. Vertailun vuoksi Suomessa vastaava luku on 75–78 %.

Väestö

  • 633 000
  • montenegrolaiset 45%
  • serbit 29%
  • bosniakit 9%
  • albanialaiset 5%
  • muut 12%

Kielet

  • montenegro (virallinen)
  • serbia, bosnia ja albania

Uskonnot

  • ortodoksit 72%
  • muslimit 19%
  • katoliset 3%
  • muut ja uskonnottomat 6%

Valuutta: euro