Uutiset
Kesäkuu 2024Tiistai 21.1.2025 klo 14.38 - JariH Taisin tuossa joku kuukausi sitten uhkailla, että kesäkuusta alkaen jutut ovat pitkiä ja polveilevia. Ja niin ne näyttävät olevan. Koska niin paljon on sattunut ja tapahtunut. Ja on niin paljon kerrottavaa. Kun valmistauduin kirjoittamaan tätä juttua, huomasin, että kovasti pitää karsia tapahtumia, reissukohteita ja muita nähtävyyksiä. Jotain on pakko jättää pois. Jopa kuvia. Mutta mennään. Vaikka vähän lyhennettynä. Ennen kuin aloitetaan reissut, käydään lääkärissä. Tai itse asiassa useammassa lääkärissä. Kyseessä on siis pari kuukautta sitten löydetyn pääpatin, jota ammattikielellä kutsutaan kai aneurysmaksi, jälkitarkastus. Otettiin MRI -kuva, nähtiin kolme lääkäriä ja todettiin, että pään onteloissa ei edelleenkään ole sen suurempia pullistumia Sen sijaan siellä on polyyppeja. Jotka ovat siis hyvänlaatuisia nenä- ja korvakäytävien limakalvopullistumia. Yhden lääkärin mukaan löytyneet pullistumat olivat “suurimmat mitä hän on koskaan nähnyt”, toisen lääkärin mukaan taasen “ihan normaalikokoisia”. Kummankin mielestä ne olisi kuitenkin hyvä leikata jossain välissä pois. Hyvä on, jossain välissä sitten. Toistaiseksi ne eivät haittaa menoa. Joten pullistelkoot kaikessa rauhassa. Itse reissut alkoivat pikaisella vierailulla Kreikan Kavalassa, joka oli sangen mäkinen, mutta muutoin mukava kaupunki. Ja sijaitsee ihan tuossa naapurissa, eli 250 kilometrin päässä Plovdivista. Pikkaisen kierreltiin toki myös ympäristöä, ja voidaankin todeta, että jos historia on Plovdivissa esillä ihan joka paikassa, kyllä sitä samaista historiaa löytyy Kreikastakin.Tuli nimittäin käveltyä mm roomalaisessa Philippos -kaupungissa. Erinomaisen hyvin säilyneillä kaupungin raunioilla. Ehdoton käyntisuositus. Kreikan jälkeen sitten ihan tosissaan reissulle. Ensin Mustanmeren bulgarialaiseen rannikkokaupunki Burgasiin, josta lento Puolan Krakovaan. Sieltä lyhyt, yhden päivän, pistäytyminen Varsovaan, jonka jälkeen siirtyminen Katowiceen. Katowicen pääkohde oli Auschwitzin keskitysleirimuseo, joka oli todella vaikuttava ja koskettava, jopa liikuttava, kokemus. Veti sangen hiljaiseksi kun näki, koki ja kuuli asioista joita kyseisellä leirillä oli tapahtunut. Jälleen kerran vahva suositus käynnille. Katowicesta hypättiin junaan, jonka kyydissä takaisin Krakovaan, josta lento Saksan Memmingeniin. Memmingen on pienen pieni kaupunki lähellä Muncheniä, jonne ns. halpalentoyhtiöt, kuten vaikkapa Ryanair, lentävät koska Munchenin kenttä on niille liian kallis. Memmingenistä pääsee Muncheniin sangen joustavasti, sieltä menee paikallisjuna about kerran tunnissa Munchenin päärautatieasemalla. Matka kestää vähän reilun tunnin. Ja sitten alkoi “The Suunnitelma”. Roadsurfer -niminen asuntoautovuokraamo tarjoaa edullisia asuntoautovuokrauksia ihmisille, jotka haluavat siirtää yhtiön autoja paikasta a paikkaan b. Eli siirtää autoja heidän vuokrauspisteiden välillä. Roadsurfer kutsuu näitä vuokrauksia rallyiksi. Ja rallylle oltiin menossa. Asuntoauto Munchenista, joka pitäisi ajella Espanjan Sevillaan. Ja näin tehtiin. Reissukohteita, kiinnostavia paikkakuntia ja nähtävyyksiä alkoi matkan aikana kertymään siihen tahtiin, että kaikkien käytyjen paikkojen esittely tässä yhteydessä on täysin mahdotonta. Viisainta lienee siis keskittyä tärkeimpiin kohteisiin, niihin jotka tekivät jonkinlaisen vaikutuksen. Matkalle sattui useampikin sellainen kohde/kaupunki, josta tiesi jo etukäteen jotain ja jonka osasi odottaa tarjoavan mielenkiintoisia ja/tai kauniita maisemia ja kokemuksia. Mutta kyllä matkalle mahtui myös yllätyksiä, josta ei etukäteen välttämättä ollut kuullutkaan tai joista ei osannut odottaa mitään. Mainittakoon muuten tähän väliin, että tuo reissu, Munchenistä Sevillaan, on tällaiseen siirtoajoon hieman liian pitkä, varsinkin kun aikaa on vain seitsemän päivää. Ja varsinkin jos haluaa nähdä asioita. Kilometrejä kertyy kuitenkin reilut 2.400. Tämä ensimmäinen Rally olikin hyvin paljon läpiajoa ja suorittamista. Olkookin, että kyllähän sitä kuitenkin tuli nähtyä ja koettua melkoisen paljon matkan varrelle osunutta kaunista ja mieleenpainuvaa. ![]() Kuten vaikka Itävallan Innsbruck. Sen vanha kaupunki oli todella kaunis ja kaupungin sijainti vuorten kainalossa ei suinkaan vähentänyt Innsbruckin kauneutta. Hieno paikka. Seuraavaksi siirryttiin Monacoon, oikeastaan ihan vaan siksi, että kun näille kulmille osuu, pitäähän sitä Monacossa käydä. Ja käytiinhän sitä. Ihan vaan todetaksemme, että Monacon keskustasta on täysin mahdotonta löytää parkkipaikkaa. Varsinkin kun olet liikkeellä matkailuautolla. Monacosta jäi mieleen pienet kujat, mäet ja tietysti se tunnettu tunneli, jota pitkin formulatkin ajelevat. Kaupunki jäi tällä kertaa hyvinkin pitkälti ihan läpiajokaupungiksi. Sitten Andorraan. Ja vuorelle. Semmoiseen 2.500 metrin korkeuteen. Jossa oli kylmä. Ja lunta. Mutta kyllä kannatti käydä. Jollei muuten niin maisemien ja mielenkiintoisen ajomatkan ansiosta. Moisia mäkiäkun on ihan kiva ajella niin ylös kuin alas. Sitä paitsi Andorran pääkaupunki, Andorra la Vella, on mukava kaupunki. Ihan törkeän kallis toki, mutta mukava paikka pysähtyä. ![]() Andorrasta matka jatkui Espanjan puolelle ja muutaman pikku paikan kautta Valenciaan. Joka on pakko mainita, jos ei muuten niin siksi, että onhan se iso. Ja ihan ok paikka käydä. Ehkä joskus vielä pitää viettää vähän pidempi aika kaupungissa, nyt aikataulu painoi. Valitettavasti. Niinpä matka jatkui, itse asiassa täysin hetken mielijohteesta ja ilman minkäälaista etukäteissuunnittelua Espanjan eteläkärkeen ja Gibraltarille. Tai tarkemmin sanottuna, Gibraltarin portille, sillä matkailuautolla ei itse isolle kivelle ole asiaa. Mutta toki tulihan sielläkin käytyä. Fiilistelemässä hieman omituista tunnelmaa. Gibraltarilla on nimittäin ihan täysi brittimeno, vaikka ollaan Espanjassa. Hinnat olivat luokkaa turisti, luonnollisesti, vaikka ei ollut edes huippusesonki, mutta siitä huolimatta päätettiin käydä kiertoajelulla, joka suuntautuu ylös itse kivelle. Suosittelen vahvasti. Kiertiksellä näkee paljon, kuulee historiasta ja tapaa ne kuuluisat apinat. Ja maksaa itsensä kipeäksi.
![]() Gibraltarilta suunnistettiin sitten lopulliseen kohteeseen Sevillaan, jonne auto piti siis toimittaa. Ja toimitettiin. Sevillassa huilattiin, koska kuten edellä todettu, siirtymä Munchenistä Sevillaan seitsemässä päivässä on melkoinen rypistys. Piti oikeasti hetkinen huilata, sillä heinäkuun puolella samainen meno jatkuu. Sevilla oli yllätyskaupunki, se oli yllättävän mukava paikka. Ja onhan Sevilla flamencon koti. Tanssi piti tietty käydä tsekkaamassa pienessä paikallisessa baarissa ihan paikallisten esiintyjien flamenkoidessa kitaran säestyksellä. Oli kokemus, hyvinkin autenttinen kokemus. Kannattaa siis kierrellä, ja etsiä niitä paikallisia paikkoja joissa flamenkoidaan niiden turistiträppien sijaan. Näin on kesäkuu paketissa. Kuten alussa todettu, iso osa paikoista ja kokemuksista jäi kertomatta, mutta eiköhän tässä ne päällimmäiset ja tärkeimmät tullut mainituksi. Meno jatkuu, jos mahdollista, ehkäpä vieläkin hieman vauhdikkaampana heinäkuussa. Joten stay tuned. Taas. Lopuksi vielä jonkinmoinen kesäkuun reittikartta. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kesäkuu, Eurooppa, kiertomatka, Puola, Monaco, Andorra, Espanja, Roadsurfer, rally, nenä, lääkäri |