Uutiset

Elokuu 2024

Sunnuntai 26.1.2025 klo 17.22 - JariH

ljujana2.jpg

Heinäkuun lopussa, eli edellisessä postauksessa, jäätiin notkumaan Ljubljanaan Sloveniaan, jota on tähän elokuun alkuun ihan pakko hehkuttaa vielä vähän. Ljubljana nyt vaan on miellyttävä kaupunki, siellä on sangen kaunis ja hyvin hoidettu vanhakaupunki, mukava ympäristö ja kiva tunnelma. Jos kaupunki sijaitsisi meren rannalla, se saattaisi olla kovinkin korkealla mahdollisen muuton kohteena. Vaan ilman merta…. Mjaa. 

Ljubljana ei ollut kuitenkaan varsinainen syy, miksi jumittimme Sloveniassa. Varsinainen syy oli häät, jonne oli tullut kutsu jo ajat sitten ja jonne oltiin matkustettu vähän pidemmän kaavan mukaan kuten edeltävien kuukausien jutuista on mahdollista havaita. Häitä ei järjestetty kaupungissa, vaan noin 75 kilometrin päässä metsässä sijaitsevalla, kuvankauniilla virkistymisalueella. 

haat.jpg

Näissä häissä ei menty kirkkoon, näissä häissä ei vihkimisen jälkeen siirrytty jonnekin juhlapaikkaan syömään, tanssimaan valssia ja muita iskelmiä kuten niin kovin monesti suomalaisissa häissä tehdään. Näissä häissä vihkipari vihittiin keskelle metsää rakennetun eräänlaisen “alttarin” edessä jonka jälkeen syötiin, tanssittiin ja juhlittiin ulkona. Tarjolla oli ruokaa, juomaa, ohjelmaa, trubaduureja ja taisi siellä pari bändiäkin veivata. Illalla oli vielä iso nuotio, jossa paistettiin vaahtokarkkeja. Oli kivaa. Ja mukavaa. Vaikka en tanssinut. Enkä paistanut niitä vaahtiksia. Eikä ollut niitä suomi-iskelmiä.

Hääkutsussa oli mainittiin erikseen, että kannattaa huomioida vaatetusta valitessaan, että koko tapahtuma on ulkona ja maaperä saattaa olla vaikeakulkuinen. Onneksi ilmat suosi, onneksi oli kaunis aurinkoinen päivä. Jos se olisi ollut sateinen, saattaisi muistikuvat häistä, jotka nyt olivat yksi kesän kohokohdista, olla hieman erilainen. Nyt mieleen jäi erinomaisen hyvin järjestetty tilaisuus, joka oli hieman erilainen mihin totuttu. Häihin mentiin muuten hyvin herraskaisesti Mersulla. Hienolla sellaisella, jonka autovuokraamo Sixt ystävällisesti upgradasi. 

mersu.jpg
Kun uusi aviopari oli saateltu onnellisesti avioliiton satamaan, oli kotimatkan aika. Olihan sitä oli hetken aikaan reissattu. Niinpä Ljubljanasta junaan jolla Zagrebiin Kroatiaan. Siellä meni pari päivää. Zagreb oli hyvinkin tuttu jo entisestään, joten siitä ei sen enempää. Ihan mukava kylä. Seuraavaksi vuorossa oli vajaan 400 kilometrin bussisiirtymä Belgradiin Serbiaan. Ja koska Belgradista ei todellakaan, komeaa auringonlaskua lukuunottamatta, ole paljon kerrottavaa eikä varsinkaan hehkutettavaa, ei hehkuteta. Todetaan vain lyhyesti, että kaupunki oli synkkä, ankea ja toi mieleen vanhat iloiset neuvostoajat. Varsinkin kun Belgradin pääkävelykadulla kaupiteltiin Putin -paitoja. En ostanut. Ai niin, olihan Belgradissa hyvä italialainen ravintola. 

zagreb.jpg

Seuraavaksi oli suunniteltu Bla Bla Car -siirtymä Belgradista Sofiaan. Varattiin kyyti. Ensimmäinen kuljettaja, jolle matka oli jo maksettu, peruutti. Kertoi ystävällisesti about päivää ennen sovittua tapaamista ettei pääsekään reissuun. Tämä oli vielä semi-ok. Seuraava kyyti, joka oli varattu ja maksettu edellisen tilalle, ei sitten ollutkaan ihan niin ok. Piti tavata kuljettaja Belgradin jonkin ison ostoskeskuksen pihalla, joka sijaitsee hieman kaupungin ulkopuolella. Siellä sitten seistä törötettiin aamulla anivarhain odottamassa että herra ilmestyisi autonsa kanssa paikalle. Ei ilmestynyt. Ei kuulunut eikä näkynyt. Eikä vastannut puhelimeen.  

Näiden Bla Bla Car -kyytien ja muiden vastaavien palveluiden kanssa on syytä olla hyvin tarkkana jos niitä on ajatellut käyttävänsä itäisessä Euroopassa. Kuten aikaisemmin kirjoitin, Keski-Euroopassa homma pelittää erinomaisesti, itäisessä osassa ei. Siellä ei vaan voi luottaa siihen mitä on sovittu. Täytyy muuten todeta samaan hengenvetoon, että itse Bla Bla Car, eli siis yhtiö joka näitä kyytejä välittää, toimii sangen ammattimaisesti. Palaute meni perille ja maksettujen, mutta peruuntuneiden, kyytien rahat palautettiin kohtuuajassa. 

Siispä suunnitelma C käyttöön. Löytyi bussiyhteys Belgradista Sofiaan. Joten ei muuta kuin paikallisbussilla korvesta takaisin keskustaan ja linja-autoasemalle. Bussi lähtisi iltapäivällä, joten aikaa jäi pyöriä vielä vähän masentavassa Belgradissa. Aamun peruutusten jälkeen tunnelma ei todellakaan ollut kovin katossa eikä kaupungin venäläistyylinen ankeus suinkaan parantanut sitä. 

belgrad4.jpg

Lopulta päästiin kotimatkalle. Hieman reilut neljä tuntia bussimatkaa, jotka muuten toimivat näissä Jugoslavian vanhoissa osavaltioissa verrattain hyvin, ovat suurinpiirtein aikatauluissaan eivätkä maksa kauheasti. Illalla oltiin Sofiassa, jossa yö hotellissa ja seuraavana aamuna junalla kotiin. 

Näin oli kesän reissu heitetty. Tulihan siinä matkustuspäiviä ja kilometrejä, tuli nähtyä ja koettua paljon, todella paljon. Itse asiassa reissu kesti 56 päivää eli 8 viikkoa, joka on tekoälyn laskujen mukaan 1,8 kuukautta. Vaan jos ihan rehellisiä ollaan, kun vihdoin päästiin kotiin, kyllä sitä oli melkoisen loppu. Väsynyt, mutta jollain kumman tavalla kuitenkin onnellinen. Koska vaikka väsytti, ja mietti, että vastaavaa reissua ei enää ikinä, olihan se loppupeleissä kuitenkin vähän semmoinen ‘once in the lifetime’ -keikka. Loppukuukausi meni pyykkiä pesten ja huilaten, sillä syyskuussa oli taasen muutama retki odottelemassa. Niistä sitten enemmän seuraavassa jutussa.

reittikartta2.jpg

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: elokuu, häät, Ljubljana, Slovenia, kotimatka, pitkä matka, kesä, Neuvostoliitto

Maaliskuu 2024

Keskiviikko 15.1.2025 klo 11.49 - JariH

             

IMG-20240324-WA00012.jpg

Taisin tuossa edellisessä kirjoituksessa, jossa kerroin helmikuun tapahtumista, varoitella  valmiiksi ettei maaliskuussa 2024 tapahtunut mitään. Nyt voin vahvistaa, ettei todellakaan tapahtunut. Maaliskuun, joka näyttäisi olleen lähes vuoden tylsin kuukausi, ainoat hyvät puolet ovat kevään vauhdikas eteneminen ja se, että maaliskuussa aletaan yleensä jo suunnitella myöhäisemmän kevään ja kesän tapahtumia. Ja asioiden suunnittelu on aina kivaa. Itseasiassa reissujen suunnittelu on yksi lempipuuhiani. Tykkään kovasti tutkia millä, miten ja milloin pääsen paikkoihin, missä asun, mitä teen jne. Tuota hommaa tehtiin viime vuoden maaliskussa, ja sitä tehdään taatusti myös tänä vuonna kunhan ensin päästään riittävän pitkälle tätä vuotta. Kun kevään ja kesän aktiviteetit alkavat lähestyä. 

vanha.jpg

Vuoden 2024 maaliskuu meni pitkälti kotipaikkaan tutustuen. Eli ihan paikalliseen pyörimiseen. Kun kurkkasin kalenteriin paljastui että maaliskuussa on tavattu paljon täällä Plovdivissa asuvia expatseja ja touhuttu heidän kanssaan kaikenlaista. Plovdivissa vaikuttaa hyvin aktiivinen ulkomaalaisyhteisö, siis yhteisö, johon kuuluu tänne syystä tai toisesta muuttaneita ulkomaalaisia. Todettakoon tähän väliin, koska se aina tuntuu kiinnostavan, että minun tietojen mukaan täällä ei asu muita suomalaisia kuin minä. Expatsit järjestevät tapaamisia, meilllä on lukupiirejä, on kirjoitusryhmiä, tanssiryhmiä, hikingryhmiä ja tietysti kielikursseja. Täytyy sanoa, että Kroatiaan, tai tarkemmin Splitin ympäristöön verrattuna, Plovdivin kansainvälinen yhteisö on huomattavasti aktiivisempi. Joka on ymmärrettävää sikäli, että Plovidiv on (suur)kaupunki, kun taas Kastela, jossa asuin Kroatiassa, on lähinnä pikku kylä, joka elää pitkälti turismista eikä välttämättä kerää niin paljon ulkomaalaisia ympärivuotiseen asumiseen. 

Vaan kyllä sitä jotain tuli maaliskuussa 2024 tehtyä. Kuten todettu, liikkuminen oli pitkälti paikallista. Joka sinänsä oli mukavaa sillä siinä sivussa näki ja löysi aivan uusia kohteita nykyisestä kotikaupungista. Sitä paitsi kelit olivat kohdallaan. Maaliskuu, varsinkin sen loppupuoli, on nimittäin parhaimmillaan jo shortsikuukausi. 

kukeri.jpg

Lähialuematkoilla tutuksi tuli myös paikallinen kukeri -perinne. Se on perinteinen balkkanilainen rituaali, jonka tarkoituksena on karkoittaa pahoja henkiä. Kukerissa miehet pukeutuvat koko vartalon peittäviin pukuihin, joita koristaa usein eläinten naamiot. Puvuissa on myös suuria kelloja, ja näin ollen miesryhmän liikkuessa kilkatus on melkoista. Perinteen mukaan kukerit kävelevät ja tanssivat kylien läpi, usein yöaikaan jotta 'aurinko ei ottaisi heitä kiinni'. Kyseinen perinne on tuttu läpi koko Balkanin mukaanlukien Kreikka ja Romania. 

Nykypäivänä kukeri -juhlia järjestetään useissa kylissä ja kaupungeissa. Juhlissa esiintyy useita eri ryhmiä, jotka 'kilpailevat' keskenään siitä, kuka on komeimmin pukeutunut, kuka kilisee ja kolisee parhaiten. Eli kuka niitä pahoja henkiä karkoittaa parhaiten. Tällaisessä juhlassa tuossa Plovdivin lähikylässä kävin minäkin. Ja olihan se kokemus. Mukavat kyläjuhlat siis. 

Näin siis tylsähkö maaliskuu 2024. Kuten tuolla alussa kerroin, maaliskuussa suunnitellaan ykeensä jo tulevia reissuja, joa niin tehtiin viime maaliskuussakin. Ja suunnittelun tuloksia alkaa näkymään heti seuraavassa, huhtikuun postauksessa. 

plov.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maaliskuu, 2024, historia, kevät, tapahtumat

Ja mitä se sitten maksaa?

Keskiviikko 8.1.2025 klo 16.08 - JariH

aloituskuva.jpg

     

Minä saan aika ajoin, itseasiassa melko tasaisena virtana, kysymyksiä siitä, että kuinka paljon se asuminen siellä Balkanilla oikein maksaa. Niinkuin vaikka Suomeen verrattuna. Olen vastaillut tiedusteluihin säännönmukaisen epäsäännöllisesti, mutta koska kiinnostus tuntuu taas nostavan päätään, vastaillaan nyt taas. 

Keräsin hintatietoja keskittyen pääsääntöisesti sivustoillani esiteltyihin maihin. Eli Balkanin maihin. Keräsin tiedot sangen mainiolta Numbeo -hintasivustolta. Se on sivusto, joka ei välttämättä tuota viimeisen päälle akateemista tietoa tyyliin EU:n oma tilastosivu Eurostats, vaan perustaa tietonsa ihan tavallisten ihmisten normikulutukseen. Käytännössä sivuston käyttäjät raportoivat asuin/vierailupaikkojensa hinnoista ja Numbeo kokoaa ne sitten yhteen. Näin ollen, ainakin teoriassa, sivustolla olevat hinnat ovat 'se viimeinen tieto', koska käsittääkseni tietokantaa päivitetään sangen aktiivisesti. Viralliset tilastosivut laahavat aina väkisinkin hieman jäljessä. 

Joten listauksiin. Numbeo on koostanut elintarvikkeiden, sähkön, veden ja vaatetuksen hinnat ja laskenut kuinka paljon tarvitset rahaa ruokaan ja normielämiseen eri kohteissa. Ilman vuokraa tai asumiskustannuksia. Halvin paikka Balkanilla tämän listauksen mukaan on Pohjois-Makedonia, siellä rahaa tarvitaan 183,09 euroa kuukaudessa. Kakkosena tulee Bosnia ja Hertsegovina, jonka summa on 197,58 ja kolmantena Montenegro, jossa rahaa kuluu 208,33. Asiaan, ja tarvittavaan rahamäärään, vaikuttaa luonnollisesti todella paljon valitsemasi elämäntyyli, mitä arvostat ja mihin haluat rahasi pistää, mutta koska Numbeon listaus on vertailukelpoinen eri kohteiden välillä, uskon sen antavan verrattain osuvan kuvan maiden välisistä hintaeroista. 

Koko normielämään kuluva rahalistaus edullisimmasta kalleimpaan näyttää tältä:

1) Pohjois-Makedonia              183,09€

2) Bosnia ja Hertsegovina        197,58€

3) Montenegro                        208,33€

4) Bulgaria                             223,15€

5) Slovenia                            237,67€

6) Kroatia                              238,55€

7) Albania                              239,85

Suomen vertailuluku tässä kategoriassa on muuten 329,03. 

skopje_basaari.jpg

Entäs sitten se asuminen? En ottanut tähän vertailuun asuntojen myyntihintoja vaan keskityin enemmän vuokramarkkinoihin. Hinnat ovat yhden makuuhuoneen asunnosta, joka sijaitsee kaupungin, tässä tapauksessa varmaankin pääkaupungin, keskustassa. Eikä listaus yllätä. Samat maat näyttävät heiluvan tämänkin listan kärkipaikoilla. Listaus näyttää edullisimmasta kalleimpaan tältä:

1) Bosnia ja Hertsegovina       268,50€

2) Pohjois-Makedonia             296,39€

3) Bulgaria                            415,09€

4) Albania                              489,38€

5) Montenegro                       612,57€

6) Kroatia                              628,48€

7) Slovenia                            729,88€

Ja ennenkuin kukaan alkaa kiljumaan, että enhän minä maksa lähellekkään tuollaisia summia, haluaisin korostaa että hinnat ovat ihan tavallisten ihmisten, ihan tavalliset asukkaiden, ilmoittamia hintoja, enkä usko että kenelläkään on kauheaa tarvetta vääristellä niitä. Suomen vastaava hinta on Numbeon mukaan muuten 790,96.

Henkilökohtainen huomioni kiinnittyy Kroatiaan, jossa olen asunut seitsemän vuotta. Kun aikoinani muutin maahan, hintataso oli karkeasti arvioituna ehkä noin 1/3 Suomen hinnoista. Nyt näyttäisi siltä, että hinnat ovat nousseet sevästi ja hintaero mm. Suomeen on kutistunut huomattavasti. Tämä tosiasia on havaittu kroatialaisten ystävieni ja maassa vierailleiden turistien taholla. Kroatia ei ole enää halpa maa. Se on toki yhä edelleen edullinen, mutta ei halpa. Ei varsinkaan turistikeskuksissa, joiden hinnat alkavat olla jo Suomen tasolla. 

Ja lopuksi Numbeon koostama Quality of Life -listaus. Olen aina suhtautunut hyvin skeptisesti näihin elämänlaatua mittaaviin tutkimuksiin, sillä toinen tykkää jostain, joku toinen taas jotain muusta. Ja kyllähän ne henkilökohtaiset mieltymykset vaikuttavat väkisin siihen miltä se elämä tuntuu. 

Numbeon elämänlaatututkimus perustuu käyttäjien kokemuksiin. Pisteet eri maille on jaettu sivuston käyttäjien ilmoittamien ostovoiman, saastumisasteen, asuinkustannusten, turvallisuuden ja terveydenhoitotilanteen perusteella. Kuten sanottu kokemukset ovat taatusti hyvin subjektiivisia, mutta antanevat kuitenkin jonkinmoisen kuvan kyseisen maan tilanteesta. Niinpä listaus on hieman erilainen kuin edelliset, puhtaasti hintoihin perustuneet, listat.

1) Slovenia                            179,3

2) Kroatia                              174,6

3) Bulgaria                            143,8

4) Bosnia ja Hertsegovina       134,8

5) Pohjois-Makedonia             120,3

6) Albania                             104,3

Montenegro ei ollut syystä tai toisesta tässä vertailussa mukana. Suomen arvo Quality of Life listauksessa oli muuten 203,8.

Näin. Tämä oli siis yhteenveto Balkanin maista eri sektoreilla mitattuna. Tarkemmin asiasta löytyy tietoa Numbeon -sivustolta, joka mielestäni antaa sangen kattavan kuvan ajantasaisesta hintatasosta. Kannattaa surfailla, jos asia kiinnostaa tarkemmin. 

Mitä johtopäätöksiä näistä listoista sitten voi vedellä? En minä tiedä. Kukin lukee varmasti niitä juuri niinkuin itse katsoo aiheelliseksi. Itse totesin ainakin tuon edellä mainitun Kroatian hintatason nousun ja hämmästyin Albanian matalasta sijoituksesta niin hintataso- kuin asumisvertailussa - eikä se elämänlaatukaan siellä näyttäisi olevan kovin korkea. Slovenian kärkisijoituksen elämänlaadussa allekirjoitan täysin, se on ollut yksi miellyttävimmistä  maista joissa olen tänä vuonna vieraillut. Muutoin tämä tutkimus, eikä nämä listat, juurikaan yllättäneet. Bosnia on halpa, samoin Pohjois-Makedonia. Bulgaria keikkuun kalleimpien ja edullisimpien maiden välimaastossa. 

Kaiken kaikkiaan Balkanin maat näyttäisivät olevan suhteellisen edullisia, ainakin jos niitä vertaa Suomeen. Elämänlaatua löytyy jonkinverran, mutta ei ehkä ihan niin paljon kuin Suomessa on totuttu. Paitsi elämänlaatu on, kuten todettu, hyvin subjektiivinen käsitys. Joku tykkää siitä, että uimaranta on kävelymatkan päässä ja talvi kestää kuukauden, joku saattaa tykätä miinus 30 asteen pakkasesta ja puolen vuoden pimeydestä. Ja kaikki ovat oikeassa.                           

tyhjakatu.jpg

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hintataso, Balkan, Bulgaria, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina, Albania, Montenegro, asuminen, ruoka, eläke

Uusivuosi rankkasateessa

Maanantai 6.1.2025 klo 13.36 - JariH

"Olisiko hyvä idea viettää uudenvuodenvaihde vaikka Liverpoolissa?" Kysymys heräsi joskus hieman ennen joulua, ja vastaus oli luonnollisesti että mikä ettei. Varsinkin kun heti uudenvuoden jälkeen piti tietyistä syistä käydä Varsovassa ja varsinkin kun Ryanair lentää omasta kotikaupungista Plovdivista suoraan Englantiin. Miksipä ei siis pikku mutka Iso-Britanian kautta matkalla Puolaan. 

Plovidivin lentokenttä on pieni. Sieltä ei lennetä vakituisesti kuin kolmeen eri kohteeseen, jotka kaikki sijaitsevat Iso-Britaniassa. Niinpä kentällä ei ole ruuhkaa, lähtöselvitykseen eikä turvatarkastukseen ei juurikaan ole jonoja, koska kentällä ei ole ihmisiä. Vaan eipä siellä ole juuri palveluitakaan, kentältä löytyy naurettavan pieni "tax-free" myymälä ja kahvio, josta saa ylihinnoiteltua olutta, kahvia ja mikrossa lämmitettyä pakastepizzaa. Kannattaa siis tankata ennenkuin suunnistaa Plovdivin kentälle. 

PlovdivKentta.jpg

Plovdivista lentää Ryanair, josta täytyy todeta, että yhtiö suorittaa nykyään kyllä verrattain vankasti. Olen lentänyt Ryanairilla viime aikoina paljon ja en muista että lennot olisivat olleet kovasti myöhässä ikinä. En pidä myöhästymisenä jotain 15 minuutin laahaamista, sillä Euroopan ilmatila on nykyään niin täynnä että vartin klappi on sangen luonnollista. Ja sitä sattuu myös 'ihan oikeille' lentoyhtiöillekin.

Bulgaria sijiatsee hämmentävän kaukana Englannista. Tai ainakin Plovdin Manchesterista, jonne siis lensin. Puuduttavan, lähes neljän tunnin lennon jälkeen, Ryanair laskeutui Manchesteriin, josta matka jatkui Liverpooliin. Bussilla, koska oman kokemukseni mukaan linja-autot toimivat saarivaltiossa sangen hyvin. Ehkä paremmin jopa kuin junat. Tällä kertaa National Express yhtiön kännykkäsovellus ei toiminut, joten en saanut ostettua bussilippua sitä kautta. Onneksi kuski myi, tosin vain käteisellä, liput ja näin reissu jatkui sutjakasti kohti Liverpoolia. Kaupunkihan sijaitsee vain vajaan tunnin matkan päässä Manchesterista. Bussimatka maksoi 10 puntaa/henkilö. Eli about 12€.

Liverpool1.jpg

Liverpoolissa satoi. Kuten Iso-Britaniassa on tapana. Siellähän sataa aina. Tällä kertaa sade, ja tuuli, oli kuitenkin niin poikkeuksellista että uudenvuoden juhlat ilotulituksineen oli peruutettu. Ei pelkästään Liverpoolissa, vaan lähes koko maassa. Koko saarivaltakunnan suurin ja perinteisin uudenvuodenjuhla Edinburgissa oli sekin peruutettu, mutta BBC:n televisioima ilotulitus Lontoossa järjestettiin. Toki senkin toteutumista seurattiin uutissa tarkoin, koska tuuli oli niin voimakas, että viranomaiset olivat kahden vaiheilla uskaltavatko he antaa luvan rakettien ampumiseen. 

Lopulta lupa heltisi. Onneksi. Koska jopa ihan pelkästään televisiosta seuraten Lontoon ilotulitus oli mahtava. Aivan täysin käsittämättömän kokoinen ja näyttävä. Olenkin hieman kateellinen niille sadalletuhannelle ihmiselle, jotka olivat kokoontuneet Thames -joen rantaan seuraamaan tuota häppeninkiä livenä. Kokemus oli taatusti vaikuttava. 

Asuin, ja vietin uudenvuodenaaton, Liverpoolissa Staybridge Suites -nimisessä hotellissa. Joka on sivumennen sanoen sangen mukava, nuorekas ja rento hotelli. Varustettu hyvällä aamiaisella vieläpä, joka kuuluu majoituksen hintaan. Vahva suositus kyseiselle hotellille. 

Staybridge Suites sijiatsee Royal Albert Dock -alueella. Se on alunperin avattu vuonna 1846 ja oli ensimmäinen valuraudasta, tiilestä ja kivestä rakennettu, maailman ensimmäinen palamaton varastointijärjestelmä. Nykyään alue on entisöity ja restauroitu yhdeksi Liverpoolin merkittävämmäksi nähtävyydeksi, josta löytyy lukematon määrä kahviloita, ravintoloita, museoita ja muuta nähtävää. Sangen mukava paikka kierrellä. Jopa siinä tyypillisessä englantilaisessa sateessa. 

No entäs se Liverpool sitten? Kaupungissa ei kovin kauaa tarvitse tallata ennekuin huomaa että sieltä on kotoisin eräs kohtuullisen tunnettu orkesteri. John, Paul, Ringo ja George ovat esillä ihan joka paikassa, Beatlesin mukaan on nimetty niin katuja, kahviloita, kioskeja, baareja ja museoita. Ja tietysti yhteelle on pystytetty myös patsas, josta luonnollisesti piti ottaa kuva.

Beatles.jpg 

Yksi ihan must paikka Liverpoolissa, edelliseen viitaten, oli vierailu Cavern Clubilla, josta koko Beatles tarina sai alkunsa. Esiinnyttyään ensimmäisen kerran Cavern Clubin lavalla 9. helmikuuta 1961, yhtye nousi samaiselle lavalle seuraavan kahden vuoden aikana peräti 292 kertaa. Joten pakkohan se siellä oli käydä. Ja kyllä kannatti. Vierailu Cavern Clubilla oli ehdottomasti yksi sateisen uudenvuodenmatkan huippukohdista. Huolimatta lähes riistohintaisesta oluesta ja viiden punnan sisäänpääsymaksusta. Olin paikalla keskipäivällä, mutta klubi oli lähes täynnä ja sen kahdella lavalla esiintyi kummallakin kitaristi. Ja aivan oikein, joka toinen biisi oli Beatlesin tuotantoa. Jälleen kerran vahva suositus jos Liverpooliin joskus eksytte. Menkää aistimaan historiaa. Kannattaa. 

Cavern.jpg

Ja sitten nokka kohti Varsovaa. Jossa vierailu tammikuussa alkaa olla hiljalleen jo perinne. Tällä kertaa olin varannut majoituksen airbn kautta. Piti olla mukava asunto keittiöineen, mutta kun saavuin paikalle, rappukäytävän ilmoitustaululla oli varoitus, että rakennuksessa on havaittu bed bugseja, joiden suomenkielinen nimi taitaa olla lude. Jotka ovat siitä viheliäisiä kavereita, että tarttuvat tavaroihisi ja matkustavat mukanasi leviten sitten sinne minne ikinä menetkään. Suoritin täyskäännöksen rappukäytävässä ja ilmoitin airbn päivystajälle etten todellakaan majoitu kyseisessä paikassa. Airbn hoiti asian erinomaisesti, ymmärsi ja palautti maksut todella nopeasti. Ja minä löysin hotellin. Mukavan sellaisen. 

Hotelli oli Marriott ketjuun kuuluva Moxy Praga. Ja ei, se ei ollut huippuhintainen eikä edes huippulaatuinen hotelli kuten Marriott -nimestä saattaisi päätellä, sen sijaan se oli sangen rento ja välitön hotelli, joka itseasiassa kustansi samanverran kuin ludekämppä olisi maksanut. Hotelissa ei luonnollisesti ollut keittiötä huoneessa, mutta muutoin majoitus oli erinomaisen mukava ja miellyttävä. Ei tarvitse kovin kauaa miettiä minne suuntaa seuraavalla Varsovan matkallaan. Moxysta saattoi tulla vakkarimajoittaja vaikka se sijaitsee hieman ydinkeskustan ulkopuolella. Varsovassa toimii julkinen liikenne hyvin, joten jos välttämättä haluaa vierailla vaikkapa vanhassa kaupungissa, ei matka sinne ole mikään kauhea kynnys. 

Jos Liverpoolissa satoi vettä, Varsovassa satoi lunta. Lunta! Eli oli talvi. Niinkuin kalenterin mukaan kai pitääkin olla. Muutoin Varsova jätti jotenkin harmaan kuvan, kaupunki oli tällä kertaa ankea, väritön ja jotenkin muutenkin vähän masentava. Arvioon saattaa vaikuttaa toki se, että tällä kertaa ei käyty vanhassa kaupungissa eikä edes ihan ydinkeskustassa, vaan aikaa vietettiin pitkälti hieman keskustan ulkopuolella. Ei nyt varsinaisesti lähiössä, mutta kuitenkin vähän reunalla. En välttämättä haluaisi asua Varsovassa talvella. Ainakaan siellä reunalla.

Kun aloitin tämän jutun Ryanairilla, niin palataan vielä samaan yhtiöön. Kirjoitin, että yhtiö suorittaa vahvasti ja pitää aikataulunsa kohtuullisen hyvin, mutta samaan hengenvetoon täytyy huomata se, että yhtiö lentää usein ns. kakkoskentille, eli kentille jotka sijaitsevat hieman varsinaisen kohteen ulkopuolella. Niin myös Varsovassa. Ryanair lentää siellä Modlinin kentälle, joka kannattaa ottaa huomioon reissuja suunnitellessa. Matka kaupungin keskustaan kestää tunnin, maksaakin jonkun verran, joten se kannattaa huomioida kun vertailee hintoja. Ja tekee aikatauluja. 

Itse lensin Chopinin kentältä, eli Varsovan pääkentältä, kotiin. Tai no Sofiaan. Enkä edes Ryanairilla vaan puolalaisella LOT'lla. Joka sekin suoritti ihan vahvasti. Sofiasta Plovdiviin sitten junalla. Bulgarialaisella junalla. Jotka ovat parantaneet tässä muutaman vuoden aikana vahvasti. Kalusto alkaa olla ihan ok, eikä aikataulutkaan enää mätä ihan niin paljon kuin joskus aikaisemmin. Tällä kertaa taisimme olla myöhässä vaan jonkun puolisen tuntia.  

Näin saatiin vuosi 2025 käyntiin. Koska tässä tammikuussa ei ole luvassa kovasti mitään raportoitavaa, aloitan kohtapuoliin juttusarjan vuoden 2024 tapahtumista. Joita riittää. Mennään kuukausi kerrallaan ja aloitetaan tammikuusta 2024. Sovitaan vaikka, että tällä viikolla. Myöhemmin. Stay tuned. 

Varsovavika.jpg

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uusivuosi, ilotulitus, juhlat, Plovdiv, Bulgaria, Liverpool, matka, Varsova, Puola, Englanti, Puola, sade,

Hyvä uuttavuotta!

Tiistai 31.12.2024 klo 7.14 - JariH

IMG_1735621564486.jpg

Meillä on kirjassamme jälleen 365 tyhjää sivua. Kirjoitetaan siihen hyvä tarina.

We have 365 blank pages in our book. Let’s write a good one.

Happy New Year!
Честита Нова Година!
Sretna Nova godina!

T. JariH

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uusivuosi, ilotulitus, juhlat, Plovdiv, Bulgaria, 2025

Balkanin matkailu kasvaa vauhdilla

Keskiviikko 18.12.2024 - JariH

siipi.jpg

Balkanin alue houkuttelee yhä enemmän matkailijoita, ja sen odotetaan nousevan merkittäväksi matkailukohteeksi lähivuosina. Kasvun taustalla ovat strategiset investoinnit, alueellinen yhteistyö sekä kestävän matkailun käytäntöjen kehittäminen. Länsi-Balkanin maat, kuten Albania, Montenegro, Bosnia ja Hertsegovina, Serbia sekä Pohjois-Makedonia, ovat raportoineet voimakasta matkailijamäärien kasvusta, ja suunta näyttää jatkuvan positiivisena myös vuonna 2025. Kroatia ja Slovenia eivät ole vielä julkaisseet tarkkoja lukuja, mutta ennakkotiedot viittaavat matkailun vahvaan nousuun myös näissä maissa.


Balkanin vetovoima perustuu sen rikkaaseen historiaan, monipuoliseen kulttuuriperintöön ja upeisiin luonnonmaisemiin. Kansainväliset matkailijat arvostavat erityisesti alueen autenttisuutta ja vaihtelevia maisemia. Matkailualalla on kuitenkin haasteita, jotka hidastavat kasvun täysimääräistä hyödyntämistä. Kausiluonteisuus painottuu vahvasti kesään ja talvimatkailun kehittäminen on vasta alussa. Joillakin syrjäisemmillä alueilla palvelut ja infrastruktuuri, kuten tieverkostot, ovat yhä puutteellisia. Lisäksi osaavan henkilöstön saatavuus, erityisesti ravintola-alalla, on ongelma. Myös ylimatkailu rasittaa suosittuja kohteita, kuten Dubrovnikia ja Kotoria, mikä aiheuttaa paineita paikalliselle infrastruktuurille.


Kasvulukemat ovat kuitenkin lupaavia. Albania on matkailijamäärien kasvussa selvä kärjessä, ja maassa kirjattiin peräti 41 prosentin lisäys vierailijoissa. Matkailun osuus Albanian bruttokansantuotteesta on noussut jo 21 prosenttiin. Kasvun taustalla ovat muun muassa viisumivapauden laajeneminen, paremmat liikenneyhteydet suorien lentojen ansiosta sekä uusien matkailukohteiden avaaminen.


Montenegro seuraa perässä 17 prosentin kasvulla ja matkailun osuus maan BKT:stä on jo 24 prosenttia. Bosnia ja Hertsegovina, vaikka onkin vielä jäljessä, on saavuttanut sekin peräti 19,2 prosentin kasvun, mikä johtuu erityisesti kansainvälisen ja alueellisen markkinoinnin tehostamisesta. Pohjois-Makedonian turismi kasvaa 20 prosentilla, mikä on huomattava saavutus maan suhteellisen pienestä matkailutarjonnasta huolimatta. Serbia on kasvattanut matkailijamääriään hieman maltillisemmin 15 prosentilla.


Vuonna 2025 Länsi-Balkanin maat odottavat kasvun jatkuvan, joka tarkoittaa yhä enemmän matkailijoita, jotka viipyvät kohteissa pidempään ja käyttävät näin enemmän rahaa. Alueella panostetaan ympärivuotisen matkailun kehittämiseen, erityisesti Bosnia ja Hertsegovinan vuoristokohteissa ja Montenegron hiihtokeskuksissa. Infrastruktuuria parannetaan laajentamalla tie- ja rautatieverkostoja ja digitaalinen markkinointi kohdistetaan erityisesti nuorempiin sukupolviin, kuten milleniaaleihin ja Z-sukupolveen. Alueellinen yhteistyö tiivistyy, jotta Balkan voisi tarjota matkailijoille entistä monipuolisempia ja houkuttelevampia elämyksiä.

 
heppa.JPG

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uutinen, Balkan, matkailu, kasvu, turismi, Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Slovenia, Kroatia

Plovdiv - yksi parhaita paikkoja uudenvuoden viettoon!

Maanantai 16.12.2024 klo 15.14 - JariH

ilotulistus.jpg

Ammattilaisten matkailujärjestö European Best Destinations on valinnut näilläkin sivuila esitellyn Bulgarian Plovdivin kolmanneksi parhaaksi paikaksi viettää uudenvuodenjuhlia. Yli 100.000  matkailualan asiantuntijaa valitsi suosikkipaikkansa kohteista, jossa haluaisivat ottaa uudenvuoden vastaan, ja Plovdiv nousi listalla kolmanneksi heti Portugalin Madeiran ja Espanjan Marbellan jälkeen. 

Matkailualan ammattilaisia kiehtoo Plovdivissa kaupungin pitkä historia - onhan se vanhin yhä edelleen asuttu kaupunki Euroopassa. Tämän lisäksi Plovdiv on ympärivuotinen matkailukohde, jossa muinaiset muistomerkit, vanha kaupunki mukulakivikatuineen ja hurmaavine arkkitehtuurineen tarjoaa otollisen ja jopa romanttisen paikan uudenvuoden juhliin. Matkailualan ammattilaiset ympäri maailmaa nostavat Plovdivista esille myös keskusaukion jääpuiston luisteluratoineen, Kapana -joulubasaarin jääpuiston välittömässä läheisyydessä unohtamatta kävelykadun taianomaista tunnelmaa iltakävelyllä joulukoristellun kaupungin läpi.

Forbesin lista kokonaisuudessan näittää tältä:

1) Madeira, Portugali

2) Marbella, Espanja

3) Plovdin, Bulgaria

4)  Wien, Itävalta

5) Batumi, Georgia

6) Fuenteventura, Espanja

7) Champagnen alue, Ranska

8) Courchevel, Ranska

9) Estoril, Portugali

10) Ustican saari, Sisisilia, Italia

11) Porto Santo, Maderiran saaret, Portugali

12) Nizza, Ranska

plovidivtalvi.jpg

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uusivuosi, ilotulitus, juhlat, Plovdiv, Bulgaria, Forbes