Uutiset
Ja mitä se sitten maksaa?Keskiviikko 8.1.2025 klo 16.08 - JariH
Minä saan aika ajoin, itseasiassa melko tasaisena virtana, kysymyksiä siitä, että kuinka paljon se asuminen siellä Balkanilla oikein maksaa. Niinkuin vaikka Suomeen verrattuna. Olen vastaillut tiedusteluihin säännönmukaisen epäsäännöllisesti, mutta koska kiinnostus tuntuu taas nostavan päätään, vastaillaan nyt taas. Keräsin hintatietoja keskittyen pääsääntöisesti sivustoillani esiteltyihin maihin. Eli Balkanin maihin. Keräsin tiedot sangen mainiolta Numbeo -hintasivustolta. Se on sivusto, joka ei välttämättä tuota viimeisen päälle akateemista tietoa tyyliin EU:n oma tilastosivu Eurostats, vaan perustaa tietonsa ihan tavallisten ihmisten normikulutukseen. Käytännössä sivuston käyttäjät raportoivat asuin/vierailupaikkojensa hinnoista ja Numbeo kokoaa ne sitten yhteen. Näin ollen, ainakin teoriassa, sivustolla olevat hinnat ovat 'se viimeinen tieto', koska käsittääkseni tietokantaa päivitetään sangen aktiivisesti. Viralliset tilastosivut laahavat aina väkisinkin hieman jäljessä. Joten listauksiin. Numbeo on koostanut elintarvikkeiden, sähkön, veden ja vaatetuksen hinnat ja laskenut kuinka paljon tarvitset rahaa ruokaan ja normielämiseen eri kohteissa. Ilman vuokraa tai asumiskustannuksia. Halvin paikka Balkanilla tämän listauksen mukaan on Pohjois-Makedonia, siellä rahaa tarvitaan 183,09 euroa kuukaudessa. Kakkosena tulee Bosnia ja Hertsegovina, jonka summa on 197,58 ja kolmantena Montenegro, jossa rahaa kuluu 208,33. Asiaan, ja tarvittavaan rahamäärään, vaikuttaa luonnollisesti todella paljon valitsemasi elämäntyyli, mitä arvostat ja mihin haluat rahasi pistää, mutta koska Numbeon listaus on vertailukelpoinen eri kohteiden välillä, uskon sen antavan verrattain osuvan kuvan maiden välisistä hintaeroista. Koko normielämään kuluva rahalistaus edullisimmasta kalleimpaan näyttää tältä: 1) Pohjois-Makedonia 183,09€ 2) Bosnia ja Hertsegovina 197,58€ 3) Montenegro 208,33€ 4) Bulgaria 223,15€ 5) Slovenia 237,67€ 6) Kroatia 238,55€ 7) Albania 239,85 Suomen vertailuluku tässä kategoriassa on muuten 329,03. Entäs sitten se asuminen? En ottanut tähän vertailuun asuntojen myyntihintoja vaan keskityin enemmän vuokramarkkinoihin. Hinnat ovat yhden makuuhuoneen asunnosta, joka sijaitsee kaupungin, tässä tapauksessa varmaankin pääkaupungin, keskustassa. Eikä listaus yllätä. Samat maat näyttävät heiluvan tämänkin listan kärkipaikoilla. Listaus näyttää edullisimmasta kalleimpaan tältä: 1) Bosnia ja Hertsegovina 268,50€ 2) Pohjois-Makedonia 296,39€ 3) Bulgaria 415,09€ 4) Albania 489,38€ 5) Montenegro 612,57€ 6) Kroatia 628,48€ 7) Slovenia 729,88€ Ja ennenkuin kukaan alkaa kiljumaan, että enhän minä maksa lähellekkään tuollaisia summia, haluaisin korostaa että hinnat ovat ihan tavallisten ihmisten, ihan tavalliset asukkaiden, ilmoittamia hintoja, enkä usko että kenelläkään on kauheaa tarvetta vääristellä niitä. Suomen vastaava hinta on Numbeon mukaan muuten 790,96. Henkilökohtainen huomioni kiinnittyy Kroatiaan, jossa olen asunut seitsemän vuotta. Kun aikoinani muutin maahan, hintataso oli karkeasti arvioituna ehkä noin 1/3 Suomen hinnoista. Nyt näyttäisi siltä, että hinnat ovat nousseet sevästi ja hintaero mm. Suomeen on kutistunut huomattavasti. Tämä tosiasia on havaittu kroatialaisten ystävieni ja maassa vierailleiden turistien taholla. Kroatia ei ole enää halpa maa. Se on toki yhä edelleen edullinen, mutta ei halpa. Ei varsinkaan turistikeskuksissa, joiden hinnat alkavat olla jo Suomen tasolla. Ja lopuksi Numbeon koostama Quality of Life -listaus. Olen aina suhtautunut hyvin skeptisesti näihin elämänlaatua mittaaviin tutkimuksiin, sillä toinen tykkää jostain, joku toinen taas jotain muusta. Ja kyllähän ne henkilökohtaiset mieltymykset vaikuttavat väkisin siihen miltä se elämä tuntuu. Numbeon elämänlaatututkimus perustuu käyttäjien kokemuksiin. Pisteet eri maille on jaettu sivuston käyttäjien ilmoittamien ostovoiman, saastumisasteen, asuinkustannusten, turvallisuuden ja terveydenhoitotilanteen perusteella. Kuten sanottu kokemukset ovat taatusti hyvin subjektiivisia, mutta antanevat kuitenkin jonkinmoisen kuvan kyseisen maan tilanteesta. Niinpä listaus on hieman erilainen kuin edelliset, puhtaasti hintoihin perustuneet, listat. 1) Slovenia 179,3 2) Kroatia 174,6 3) Bulgaria 143,8 4) Bosnia ja Hertsegovina 134,8 5) Pohjois-Makedonia 120,3 6) Albania 104,3 Montenegro ei ollut syystä tai toisesta tässä vertailussa mukana. Suomen arvo Quality of Life listauksessa oli muuten 203,8. Näin. Tämä oli siis yhteenveto Balkanin maista eri sektoreilla mitattuna. Tarkemmin asiasta löytyy tietoa Numbeon -sivustolta, joka mielestäni antaa sangen kattavan kuvan ajantasaisesta hintatasosta. Kannattaa surfailla, jos asia kiinnostaa tarkemmin. Mitä johtopäätöksiä näistä listoista sitten voi vedellä? En minä tiedä. Kukin lukee varmasti niitä juuri niinkuin itse katsoo aiheelliseksi. Itse totesin ainakin tuon edellä mainitun Kroatian hintatason nousun ja hämmästyin Albanian matalasta sijoituksesta niin hintataso- kuin asumisvertailussa - eikä se elämänlaatukaan siellä näyttäisi olevan kovin korkea. Slovenian kärkisijoituksen elämänlaadussa allekirjoitan täysin, se on ollut yksi miellyttävimmistä maista joissa olen tänä vuonna vieraillut. Muutoin tämä tutkimus, eikä nämä listat, juurikaan yllättäneet. Bosnia on halpa, samoin Pohjois-Makedonia. Bulgaria keikkuun kalleimpien ja edullisimpien maiden välimaastossa. Kaiken kaikkiaan Balkanin maat näyttäisivät olevan suhteellisen edullisia, ainakin jos niitä vertaa Suomeen. Elämänlaatua löytyy jonkinverran, mutta ei ehkä ihan niin paljon kuin Suomessa on totuttu. Paitsi elämänlaatu on, kuten todettu, hyvin subjektiivinen käsitys. Joku tykkää siitä, että uimaranta on kävelymatkan päässä ja talvi kestää kuukauden, joku saattaa tykätä miinus 30 asteen pakkasesta ja puolen vuoden pimeydestä. Ja kaikki ovat oikeassa.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hintataso, Balkan, Bulgaria, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina, Albania, Montenegro, asuminen, ruoka, eläke |
Ulkosuomalainen jouluKeskiviikko 25.12.2024 klo 16.41 - JariH Yksi meille ulkosuomalaisille näin joulun aikaan toistuvasti esitetty kysymys kuuluu, että kuinka te selviätte joulusta? Teettekö paikallisen joulun? Ettehän te siellä mitään perinteistä suomalaista joulua kykene järjestämään?’ Ette varmaan saa edes mitään suomalaisia jouluherkkuja?
No, ei saada ei. Ei ainakaan kaikkia. Eikä ainakaan täällä. Siksi pitää soveltaa. Vähän niinkuin vaikkapa täällä Bulgariassa jouluna vuonna 2024. Tässä tarina siitä.
![]() Onneksi on jo sen verran ikää, että saa jouluna(kin) syödä tasan sitä mitä haluaa eikä ole pakko maistella kaikkea sellaista, josta tietää jo etukäteen ettei tykkää. Niinpä myös tämän vuoden joulupöytä rakennettiin siltä pohjalta, että siinä on vain sellaisia ruokia, joita on mukava syödä. Siinä ei siis ollut tänäkään vuonna lipeäkalaa. Eikä valkokastiketta. Tai kaalia.
![]() Sen sijaan pöydästä löytyi graavilohta. Ihan itse graavattuna. Lohella ja silleillä, joita saa paikallisesta Ikeasta, aloiteltiin. Ja hyvin aloiteltiinkin. Hyvää oli, graavaus onnistui erinomaisesti ja Ikean sillit maistuivat hyvinkin kotoisilta, toisin kuin nämä paikalliset sillit, joihin en vielä ole tottunut. Tai sitten ne ovat yksinkertaisesti pahoja.
![]() Väliin vedettiin juustolautanen. Yksi puute tässä maassa, johon en ole löytänyt ainakaan vielä ratkaisua, on Bulgarian juustovalikoima. Peruselintarvikekaupasta, joihin luen paikallisten lisäksi myös Lidlin ja Kauflandin, saa kyllä ihan hyviä perusjuustoja, mutta jos vähänkin erikoisempaa etsit, niitä ei löydy. Mistään. Vika on siis joko Bulgariassa tai minussa.
Kun tässä tätä ruokalistaa käydään läpi, ei pidä unohtaa läpi ruokailun, joka kesti siis koko päivän, mukana kulkenutta itsetehtyä joululimppua. Varsinaista valmista joululimppua, kuten minä sen suomalaisena käsitän, en täältä ole löytänyt, mutta kun itse tekee, limpusta saa just sellaisen kun haluaa. Ja hyvin oli leipä tehty tänä vuonna. Limppu oli juuri sellaista kun joululimpun pitääkin olla.
![]() Onko joulua ilman joulutorttuja? Tai järjetöntä määrää suklaata? Kaikki tietää, että ei ole. Mutta onko Bulgariassa valmista voitaikinaa niinkuin Suomessa ja jopa Kroatiassa on? Ja mikä on Bulgarian suklaatilanne? Ensimmäiseen, taikinakysymykseen, vastaus on että ei ole. Kaikki valmiina saatavat taikinat ovat jonkinlaisia marganriinipohjaisia taikinoita, joista ei todellakaan joulutorttuja tehdä. Vaan äkkiäkös sitä nyt yhden torttutaikinan pyöräyttää. Ja kaulitsee. Lisäksi, koska paikallinen luumuhillo on aivan järjettömän makeaa eikä muutenkaan kauhean kehuttavaa, samalla siinä sitten keittelee luumuista täytteen tortuille. Saapahan ainakin juuri sellaista mitä haluaa. Ja kappas, yks’kaks sinulla onkin pellillinen joulutorttuja valmiina! Ja toinen puoli taikinasta pakkasessa odottamassa aikaa, kun taas alkaa yllättäen tehdä mieli torttua. Vaikka sitten kesäkuussa.
![]() Entä se suklaa? Lähtökohtatilanne on yksinkertaisesti se, että (halvat) bulgarialaiset suklaakonvehtit ovat lähes syömäkelvottomia. Äklömakeita, omituisella suklaalla ja vieläkin omituisemmalla täytteellä varustettuja palleroita. Tokihan ne on sitten lopulta on pakko syödä, koska ne nyt kuitenkin tuli hankituksi vaikka pahoja ovatkin. Hyvä puoli näissä etäisesti suklaakohvehteja muistuttavissa klönteissä on se, etteivät maksa yhtään mitään. Konvehtirasia, jossa on useampi vaihtoehto, maksaa maksimissaan 15 BGN, joka euroissa on alle kahdeksan. Mutta. Tässäkin asiassa laatu seuraa hintaa. Laitapa suklaarasiaan viisikymppiä (BGN), eli noin 25 €, johan alkaa laatu, ja maku, parantua. Valmistusmaa tosin muuttuu siinä samalla, laatikossa saattaa lukea vaikkapa Made in Switzerland, mutta väliäkös tuolla. Pääasia on, että suklaa, ja konvehtien sisällöt, ovat hyviä. Tai edes irvistelemättä syötäviä. Tämä joulun ykköseksi nousi muuten Bailey’sin konvehdit, jotka maksoivat maltaita. Ja ovat valmistettu Irlannissa. Suklaa niihin on tehty Belgiassa. Joten eipä ihme että maksoivat.
Ja lopulta se joulun pääasia eli kinkku. Ennen sitä kuitenkin imelletty perunalaatikko, joka on ihan must joulupöydässä. Ja ei, arvasitte oikein, imellettyä perunalaatikkoa ei saa Bulgariasta. Joten sekin täytyy tehdä itse. Niinpä se sitten tehtiin itse, kaikkine imellytyksineen. Laatikko ja imellytys tehtiin luonnollisesti Marttojen ohjeilla, joita suosittelen hyvin vahvasti kaikkeen alkaen siivousvinkeistä ikkunanpesun kautta ruoanlaittoon. Imellytys onnistui tänä vuonna mainiosti, toisin kuin aikaisempina jouluina, jolloin “imelletystä” perunalaatikosta on tullut lähinnä uunissa paistettua perunamuhennosta. Mutta tänä vuonna siitä tuli ihan oikeaa imellettyä perunalaatikkoa. Laatikko olisi ollut täyden kympin laatikko, jos kokki olisi muistanut lisätä siihen reseptin mukaisen suolan. Nyt se oli suolatonta imellettyä perunalaatikkoa, johon onneksi syöntivaiheessa oli/on helppo lisätä se suola. Nam.
Bulgariassa ei tunneta joulukinkkua. Bulgariassa ei kaupat ole joulun alla täynnä kinkkutarjouksia, täällä ei lihatiskien pakastealtaan pullistele possua, täällä ei joulukinkku ole sisäänheittotuote. Jostain täältäkin saa taatusti täsmälleen suomalaisen joulukinkun mukaisen palan possua, potkalla tai ilman, mutta normikaupoista sellaista et löydä. Suolattuna nyt et ainakaan. Joten taas sovellettiin. Vahvasti. Kuten on sovellettu jokaisena ulkosuomalaisena viettämäni jouluna. Ensin ostettiin possunpala. Se oli tänä vuonna potkapala, eli siis pala jostain läheltä possun pyllyä. Ei kuitenkaan kinkku. Seuraavaksi pala suolattiin. Suolaukseen käytettiin tarkoitukseen suunniteltua suolaruiskua, joka tilattiin Saksasta. Suolaa ruiskuteltiin lihaan luonnollisesti Marttojen ohjeen mukainen määrä. Lopuksi, ennen paistoa, possu sai huilata vielä vuorokauden suolavedessä.
Sitten sika pääsi uuniin, jossa sitä paistettiin aivan kinkunpaisto-ohjeiden mukaisesti. Miedolla lämmöllä ja pitkään. Kun lämpömittari näytti, että nyt on valmista, pala jäähdytettiin ja kuorrutettiin. Ihan niinkuin oikea kinkku. Kuorrutusta muuten ei tehty Marttojen ohjeen mukaan, vaan suvussa vuosikausia kiertäneen kuorrutusohjeen mukaan.
![]() Mitäs me saatiin? Saatiin uunissa paistettua possua, joka maistui, olosuhteisiin nähden, lähes ihan oikealta kinkulta. Jotain pientä hienosäätöä pitää ensi jouluna tehdä, suolaukseen pitää kiinnittää ehkä vähän enemmän huomiota, mutta muutoin tämänvuotinen kinkunkorvike toimi vähintäänkin tyydyttävästi. Olkookin, että kyllähän sitä, jos ihan rehellisiä ollaan, kaipaa sitä ihan perinteistä suomalaista harmaasuolattua sikaa.
Näin tänä vuonna, näin tänä vuonna Bulgarian Plovdivissa. Täällä vietettin vuonna 2024 juuri sellainen joulu kun haluttiin, joka jatkuu pitkälle ensi viikkoon. Sillä eihän kukaan jouluruokia tee niin ettei niitä jäisi yhtään yli. Niitä jäi nytkin joten joulun rääppiäisiä vietetään ainakin perjantaihin asti. Sitten onkin jo perinteinen joulujälkeinen pizzapäivä.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jooulu, suomi, ulkosuomalainen, perunalaatikko, lohi, kinkku, ruoka, joulutorttu, joululimppu, silli |
Oikein hyvää joulua!Tiistai 24.12.2024 - JariH Oikein hyvää ja rauhallista joulua kaikille. Palataan linjoille, jos mitään mullistavaa ei tapahdu, vuoden 2025 puolella! T. Jari |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joulu, rauha, punainen, ruoka, kinkku |